Noo onkos tullut kesää...

Nyt talven keskellee...

Väristä päätellen kyllä, vaikkei täällä etelässä juuri talvesta ollakaan saatu nauttia.
Tämä ihana vihreä vakosametti lähti matkaan marraskuun lopulla Muotikuun tyhjennysmyynneistä.
Mielessä oli heti mekko itselle ja kangasta jäi kyllä sen verran yli että siitä riittää vielä neitokaisellekin omansa.
Mallina tässä on käytetty Kuuluisat Vintage mekot kirjasta Jackie Onassiksen mekkoa. Kaavaan on tehty ihan hienoisia muutoksia,
mutta kutakuinkin alkuperäisellä mentiin.
Tämmöisen voisi tehdä kyllä toisenkin, vaikka itselleni sopisikin ehkä paremmin hieman avonaisempi kaula-aukko.
Kiva tämä silti on :-).

Viime viikonloppuna piipahdimme ulkoilu ja kuvailureissulla Nautelankoskella Liedossa ja siinä samalla kuvailtiin tämä mekkokin.

Pikkasen iski vilu tuolla lumisen maiseman keskellä hihatonta mekkoa kuvatessa.

Kevättä odotellessa... vaikka tätä mekkoa onkin jo ulkoilutettu useampaan otteeseen,
villapaidan kera tosin.

-Minna-

Helmikoru joululahjaksi

Paikallisessa fb:n ompeluryhmässä järjestettiin joulupakettien vaihto arvotulle, salaiselle ompelukaverille. Lahjan piti olla jotain itse tehtyä. Minun lahjansaajani sattui olemaan ompelija ammatiltaan, joten päätin tehdä lahjan muuten kuin ommellen. Koska en tunne lahjansaajaa entuudestaan, kävin vakoilemassa fb-kuvia ja mieleen tuli tehdä ompelukaverille helmikoru.

Valitsin koruun suhteellisen neutraaleja helmiä; valkoisia helmiäislasihelmiä eri koossa yhdistettynä hopeisiin helmiin. Keskelle laitoin kaksi aaltoilevaa putkihelmeä ja yhden hopeisen helmen, koska riipus ei tähän mielestäni sopinut ja jonkun aksentin sen tarvitsi.

Helmet: valkoiset helmiäislasihelmet ja hopeiset pallot, Blingi (Turku) ja

hopeiset aaltoilevat putkihelmet, Helmikori

Tarvikkeet ja lukko: Blingi

Korun kiinnityksenä on magneettilukko; helppo avata ja pysyy lujasti kiinni. 

-Jaana-

Kimallusta villasukkiin

Jos esikoinen joskus pyytää tekemään jotain itselleen, pitää tilaisuuteen tarttua heti! Nyt tuli pyyntö villasukista ja toivomuksena "ihan vaan mustat". Plääh, tylsää, sanoin minä. Sain myytyä idean musta-liloista villasukista, johon tulisi vähän kimallettakin. Kuviot ja palmikot olivat kuulemma ihan nou-nou, raidat sain juuri ja juuri läpi :)

Varteen neuloin mustat raidat joustinneuleena Novitan Nalle- ja Säde-langasta. Tuossa Säde-langassa on mukana pieniä hopeisia, kimaltavia paljetteja. Lilat raidat ovat Novitan seitsemän veljestä -langasta. Jalkaterän mustiin raitoihin käytin ainoastaan seitsemää veljestä, kun jalanpohjassa ja lattiaa vasten paljetit eivät ole toimivin juttu. Nalle- ja Säde-lanka yhdistettynä oli suurinpiirtein yhtä paksua kuin seiskaveikkakin. Kuten omiin raitavillasukkiinikin jokin aika sitten, neuloin myös näihin mustat raidat inauksen leveämpänä kuin lilat raidat.

Malli oma

Langat: Novitan Nalle & Säde (mustat varressa), 7 veljestä (lilat ja musta jalkaterässä)

Koko n. 32-33

Psst… kuten arvata saattaa, pikkusisko tilasi samantien myös itselleen kimaltavat villasukat ;) Nyt on muutama juttu neulontajonossa ennen sitä, joten katsotaan saako neiti numero kaksi myös omat kimallesukkansa vielä tämän talven aikana vai ei ;)

-Jaana-

Talvimekko

Tai no jollei nyt ihan talvimekko, niin ainakin suht lämmin ja valkoinen.
Minulla on ollut käytössä jo pari vuotta Espritin mekko, ommeltu collegesta tai vastaavasta ja olen kovin siitä pitänyt. Se alkaa olemaan jo vähän nukkainen niin uusi oli saatava.
Ei muuta kuin mekko lattialle leviäksi ja piirtämään kaavoja.

 Kaapissa sattui sopivasti olemaan jo syksyllä aiemmin tilattu pätkä Metsolan ihanan muhkeaa joustocollegea harjatulla taustalla.
Malli muokkaantui matkan varrella hieman, taskut jäi pois ja helma on takaa hieman
pidempi kuin edestä, pienoista hienosäätöä siis.
Ja tykkään niin että melkein halkeen.

Ihanasti saatiin tänne eteläänkin lunta, mistä tosin saatiin nauttia vain hetki ja nyt lumet onkin jo muisto vain ja maa taas ankean musta ja märkä.

Minulla on ollut jo pitkään tarve kivalle kaulan lämmittimelle. En lämpene oikein millekään huiveille niin mallia tuli senkin vuoksi metsästettyä pitkään.

Kerran sitten törmäsin OmaKopan blogissa virkattuihin kaulureihin ja ihastuin täysillä.

Tähän kuvioon oli muistaakseni siellä ohjeetkin joita hyödyntämällä tein oman versioni siitä. 

Lankana tässä on muistaakseni Hjärtegarnin Palino, merinovillaa, eli ei kutita.

Takana on nappirivi pukemista helpottamassa.

Kaulurin kaveriksi tietty sitten myös rannettimet, vai mitkä nämä oikein on nimeltään.

Näihinkin oli ohjeet jossain, mutta ne on nyt harmillisesti hukkuneet jonnekin.

Näiden virkkaamisesta on jo tovi aikaa, mutta ajattelin esitellä ne tässä samalla kun tämän mekon kanssa niitä on tullut pidettyä. Joku kysyikin, että onko nämä kiinteästi mekossa kiinni ;-).

Näitä ihania talvikelejä odotellessa. Mä niin inhoan tätä mustaa märkää vuodenaikaa, mikä meillä täällä etelässä yleensä kuukausien ajan vaikuttaa.

-Minna-

Kahden kullanmurun kymppijuhlat

Meillä juhlittiin viikonloppuna 9-vuotiasta esikoista ja 1-vuotiasta kuopusta; kymppijuhlat siis! Oli mukavan haasteellista keksiä kattausta ja kakkuja, jotka sopivat sekä koululaiselle tytölle että taaperopojalle. Tälläinen meidän juhlapöydästä syntyi:

Etsin aika pitkään kriteerit täyttävää kangasta pöytäliinaksi ja kun sellaista ei löytynyt, päädyin ostamaan jonkin aika sitten näkemääni oksakangasta, joka oli jäänyt kutkuttamaan. Se tarvitsi kipeästi jotain väriä, vielä enemmän väriä ja synttärihenkeä. Niinpä päädyin, taas kerran, viirinauhoihin, jotka askarreltiin yhdessä isompien lasten kanssa. Viirinauhoja on nähty vähän aikaa sitten ainakin tässä vaunuverhossa ja tässä tilkkupeitossa.

Väriä päätin hakea ilmapalloista, jotka osoittautuivat vaikeaksi valinnaksi keskellä talvea. Tietenkin. Mm. ilmapallopumppuja ei tahdo olla myynnissä ja ainoat pienet ilmapallot olivat vesi-ilmapalloja. Niinpä täytin ne vedellä ja laitoin kahteen korkeaan maljakkoon pöydän keskelle.

Sekä isosisko että pikkuveli saivat omat kakkunsa. Samanlaiset maultaan, mutta eri kokoiset ja eri koristein. Täytekakussa oli sisällä mango- ja maitosuklaatäytteet. Kakuissa olevissa viirinauhoissa oli alempana päivänsankarien nimet, mutta poistin ne blogikuviin. Sekä pöydällä että kakussa oleviin viirinauhoihin löysin sopivat kuviopaperit Prismasta. Voi Tiimari, kun sinua ei enää ole!

Kuviopillit: Askarteluliike Inspiraatio, Raisio

Nauhat: Askarteluliike Inspiraatio, Raisio

Kuviopaperi: Prisma

Synttärikattauksessa olevat peikonpähkinän oksat olen ostanut kukkakaupasta kaksi vuotta sitten joulukattausta varten. Koska joulu on tulossa kovaa vauhtia, tässä vielä kuvia tuosta joulukattauksestakin, jos siitä olisi iloa jollekin omia kattauksia miettiessä.

Pöytäliinan ompelin valkoisesta pellavakankaasta. Meillä on sen verran suuri ja mittatilauksena teetetty ruokapöytä, ettei siihen löydy valmiita pöytäliinoja. Onneksi ei ole iso työ ommella sopivasta kankaasta oikeankokoinen pöytäliina. Pöydän keskelle laitoin askarteluliikkeestä ostetun hopeisen kuitukankaan, jota leikkasin hieman kapeammaksi ja ylijääneestä kaitaleesta askartelin servettirenkaat.

Nuo Ikeasta ostetut lasikupit ovat todella monikäyttöiset! Siskoni osti niitä aikoinaan suuren määrän häihinsä, minkä jälkeen niitä päätyi joukko meille sekä muillekin sukulaisille. Neljällä Galej-lämpökynttiläkupilla on hintaa huimat 99 senttiä ja tässä niitä on käytetty sekä koristehiekkaan upotetun tuikkukynttilän kanssa että pienten kukkien maljakkona. Lisäksi olen käyttänyt niitä sokerikippona, vauvan soseiden syöttämisessä ja kelluvien kynttilöiden kanssa.

Pöytäliinan kangas: pellavaa, Eurokangas

Peikonpähkinöpensaan oksat: Kukkakauppa Piia Jaala, Turku

Hopeinen kuitukangas: Sinooperi

Koristeet: "Koristetimantit", Kodin1

Lasikupit: Ikea

Synttärit tuli juhlittua onnistuneesti ja pian; tule Joulu hopeavalkoinen!

-Jaana-

Kuolaa, kuolaa, enemmän kuolaa

Tässä ompelukset, jotka olisi pitänyt tehdä jo kuukausia sitten! Meidän pieni mies kuolaa aivan mielettömän paljon ja alta tunnissa kuolavana saavuttaa puhtaan paidan puolivälin. Niinpä ompelin pienelle kasan trikoisia kolmiohuiveja (hienosti sanottuna) eli kuolahuiveja (todellinen nimitys).

Autenttinen tilanne parin tunnin päästä vaatteiden vaihdosta… Huivit tulivat todelliseen tarpeeseen ja parempi edes myöhään kuin ei milloinkaan ;)

Aiemmin olen ommellut lapsille kolmiohuiveja eri mallisina, mutta nämä ovat todella paljon parempia ja käytännöllisempiä, kun päälikangas jää koholle eivätkä kankaat ole täysin päällekkäin. Kaavan näihin löysin googlettamalla ”free bandana bib pattern” ja päädyin tähän blogiin.

Kankaat: Panda-trikoo (Viljamin puoti), takana valk. trikoo (Nanso)

Siiri&Myyry-trikoo (Majapuu), takana musta trikoo (Jätti-Rätti)

Kankaat: Tähti- ja raitatrikoo (Jätti-Rätti), takana musta trikoo (Jätti-Rätti)

Kankaat: Elefantit-trikoo (Nosh), takana valkoinen Nanson trikoo (Linnan-Kangas)

Kankaat: Pilvi-trikoo (Kestovaippakauppa), takana valkoinen Nanson trikoo (Linnan-Kangas)

 -Jaana-

Pipa

Mun oma asustelaatikko pullistelee lenkkipipoja ja pihamyssyjä.
Siellä ei ollut oikein mitään järkevää  päänlämmmikettä,
jolla voisi liikkua jossain ihmisten ilmoilla.

Mallia metsästin pitkään ja hartaasti,
mutta en osannut päättää että minlälaisen palmikon tai
muun kuvion olisin siihen halunnut.
Lopulta sain tarpeekseni siitä jahkailusta ja yhden
kuvan innostamana tein ihan vaan peruspipon.

Langat löytyi kätköistä, niin aloituskin kävi hyvinkin helposti.
Olen joskus ostanut 2 kerää Onionin sekoitelankaa, jossa nokkosta ja villaa
ja niistä tämä pipo sitten syntyi, kahdessa illassa.
Hyvin riitti 2 kerää, toisesta jäi varmaan noin puolet.
Silmukoita tässä on 80 ja puikkoina kutosen pyöröt.
Ja niin on simppeli kuin pipo voi olla, suoraa neulosta
alusta loppuun, ei mitään kommervenkkejä.
Tykkään, väristä, langasta ja mallista, sopivasti lörppä.

Tämmöisen voisi tehdä toisenkin, vaikka jostain oikein pehmoisesta.

-Minna-