Salaiselle ystävälle vaatteita

Osallistuin jälleen kerran ompeluryhmässä järjestettyyn salaiseen vaatevaihtoon. Jokaiselle osallistujalle arvottiin salainen ystävä, jolle ommeltiin kaksi vaatetta tai muuta juttua. Osallistuin jälleen keskimmäisen lapsen tiedoilla eli meillekin tuli ompelukohteeksi toisen osallistujan lapsi. Tytär on tästä jutusta niin innoissaan, että on jo pitkään odottanut koska seuraava vaatevaihto järjestetään. Ei siis tarvinnut miettiä sekuntia pidempään osallistummeko vai emme ;)

Saimme salaiseksi ystäväksi tokaluokkalaisen tytön eli samanikäisen kuin meidänkin keskimmäinen lapsi on. Toiveetkin olivat todella samanlaisia; koululaisen maku, pitävät samantyyppisistä vaatteista ja samoja lempivärejä. Päädyin ompelemaan peplum-paidan tuplahelmalla ja shortsihaalarin.

Shortsihaalari on oma muokkaus useamman kaavan pohjalta. Yläosaan olen käyttänyt Passerine-haalarin (Ottobre 3/2015) ja Raide-trikoopaidan (Ottobre 6/2012) kaavoja. Shortsit on oma muokkaus jonkun Suuri käsityö -lehdessä olleen kaavan pohjalta. Yhdistäminen oma visio. Koska tytöstä ei ollut mittoja ja hän on todella hoikka, jännitti miten shortsihaalari sopii päälle. Helpotus oli suuri, kun näin sovituskuvia ja kuulin sen olevan oikeankokoinen ja tytön tykkäävän shortsihaalarista :)

Tämän kankaan olen ostanut viime syksynä Tukholman Syfestivaleneilta ja se on odottanut kangaslaatikossa pitkään oikeaa käyttötarkoitusta. Leggareita en ole siitä halunnut tehdä ja nyt tuli vihdoin sopiva käyttökohde. Vaaleanpunaisia alueita korostamaan kanttasin taskunsuut vaaleanpunaisella ja laitoin samaa vaaleanpunaista resoria myös pääntielle.

Kaava: oma muokkaus useammasta kaavasta

Kangas: Doodles (Hanna Karlzonin suunnittelma), Strömming Design / Syfestivalen

Peplum on muuten Ottobre-lehden (1/2015) kaavalla tehty, mutta muutettu lyhythihaiseksi ja tuplahelmaiseksi. Vaikka kuvassa vähän huonosti näkyykin, on peplumissa kaksi helmaa päällekkäin. Tyttö on todella hoikka niin tein leveyden kaksi kokoa pienempänä mitä pituus on.

Kuvan tein itse ja leikkasin Silhouette-leikkurilla. Koska tyttö tykkäsi glitteristä, piti sitäkin saada edes vähän mukaan ;) Glitz flex -silityskalvosta leikkasin yhden sydämen pinkkien sydänten joukkoon. 

On kyllä näppärää, kun pystyy tekemään kokomerkit itse. Saa ensinnäkin juuri oikeanmallisia ja -värisiä. Lisäksi jos vaatteen koko on erikoinen, niin saa juuri oikeanlaisen. Tämän peplumin ompelin siis 104cm levyisenä ja 116cm pituisena :)

Aina näissä vaihdoissa käy niin, että kaikki eivät saa pakettejaan syystä tai toisesta. Nyt postinkulku tökki pahasti ja yhdessä perheessä kumpikaan lapsista ei saanut määräaikaan mennessä omia pakettejaan. Yksi sukulainen oli ajamassa tuona aamupäivänä kyseiseen kaupunkiin ja otin yhteyttä ompelukaveriin edellisenä iltana minkä kokoisia vaatteita heillä käytetään. Kilautus kaverille ja Minna lähti mukaan ompelemaan pienet ylläripaketit lapsille. Tunti tuosta soitosta Minna jo ilmestyi meidän oven taakse oman ompeluksensa kanssa… Taivas, että tuo rouva on nopea! Seuraavana aamuna privatekuriiri kiikutti yllätyspaketit perheen ovelle. Kiitos O! Minä siis ompelin alla olevan Keep calm and dance on -topin 7v. tytölle ja Minna perheen 3v. pojalle autokankaasta t-paidan.

Kaava: Neon stripes 134cm (Ottobre 1/2014)

Kangas: trikoo, Jätti-Rätti ja resori, Kankaamo

Silityskuva: itse tehty

Silityskalvot: pearl flex ja hotflex, MDP Supplies

Ja mitä me saimme? Todella kauniin mustavalkoisen tunikan Leena Rengon suunnittelmasta Siskoni on aurinko -kankaasta, mustat legginsit valkoisilla yksisarvisen hevosen kuvilla sekä ihanan mustan pipon ruusukkeella. Juuri täydellisen kokoiset ja tytön (sekä äidin) mieleen. Tuli taas hyvä mieli ja tyttö jo odottaa seuraavaa vaatevaihtoa ;)

-Jaana-

Ommellen iloa Jaanalta

Toukokuun alkupuolella aloitettiin Ommellen iloa -hyväntekeväisyysompeluhaaste, jossa ideana on yksinkertaisesti tuoda ommellen iloa vähävaraisille perheille. Lapset saivat itse suunnitella oman vaatteensa. Mukaan lähti 27 upeaa ompelua harrastavaa naista ja kuusi mahtavaa kangaskauppaa. Viikonloppuna blogiin tulee kooste kaikista tämän projektin aikana syntyneistä vaatteista, kun viimeisetkin vaatteet ovat nyt löytäneet perille asti. Alla Jaanan ompelemat vaatteet ja jutut. Kaikki kankaat on itse hankittuja.


Eräs tyttö toivoi vaaleanpunaista shortsihaalaria, jossa piti olla valkoinen kissan pää. Ehdotin tätä haalarimallia, jonka olin ommellut omalle tyttärelleni viime kesänä ja se hyväksyttiin. Maililla lähetin neljä kissanpään kuvaa valittavaksi ja tyttö halusi tämän shortsihaalariin päätyneen kuvan :) Edestä jouduin muokkaamaan laskokset pois, koska ne eivät olisi toimineet alla olevan leveän silityskuvan kanssa. Laitoin etukappaleeseen kuitenkin pienet rypytykset pääntielle. Haalarissa taskut sivusaumoissa. Vyötäröllä kuminauhakuja. Olkaimet tehty resorista.

Kaava: shortsihaalari, muokattu (SK 5-6/2014)

Silityskuva: netistä, Silhouettella leikattu

Silityskalvot: Hotflex ja glitter coolflex, MDP Supplies

Kokomerkkinä on luonnollisesti kissan pää ;) Silityskalvo on kimmeltävää hopeista glitter coolflexiä.

Toiselle tytölle ompelin maksimekon, joka haluttiin kissakankaasta. Sain yhden netistä otetun mekkokuvan näytille ja omalta tytöltä löytyi vastaava mekko kaapista, josta piirsin tähän kaavat. Erityisesti pidän tässä mallissa tuosta takakappaleesta, joka on kauniin mallinen. Tähän en voinut pistää kokomerkkiä silityskalvosta, kun digiprinttikankaalle suositellaan ainoastaan yhden pisteen silitystä eli sillä silityskalvo ei pysy kiinni.

Kaava: valmismekon pohjalta piirretty, 140cm

Tämän suhteen jännitin eniten, sillä en ole ennen ommellut miesten kaavoilla vaatetta. Lisäksi teinipojalle ompelu arvelutti myös, jotta saan tehtyä hänelle mieleisen vaatteen. Onneksi poika oli tykännyt hupparistaan! :)

Toiveena oli musta huppari, jossa edessä pelipaidoista tuttu suomileijona kultaisena, iso etutasku ja hupparin nyörit valkoiset. Hihat tuli olla kerrankin tarpeeksi pitkät kuten myös itse huppari tarpeeksi pitkä. Ehdotin tavallisen hupun tilalle tuubikaulusta, joka sai hyväksynnän. Siihen tein nyöriaukot ompelemalla tämän ohjeen mukaisesti. Loistava ohje, suosittelen! :) Kaava on pdf-muotoinen, jossa teippasin 42 arkkia yhteen (ja kaikki tekstit sekä ohjeet on saksaksi…). Huh ja puh! Mutta kannatti, sillä malli on todella kiva ja tällä tulee tehtyä varmasti jatkossakin.

Kaava: Männer-Kragenhoodie, miesten S-koko (Makerist.de)

Silityskuva: netistä haettu ja Silhouettella leikattu

Silityskalvo: kullanvärinen hotflex, MDP Supplies

Tähänkin laitoin kokomerkinnän silityskalvosta. Kullanvärisenä tottakai, kuten on etukappaleen kuvakin ;)

Taaperolle ompelin sporttisen paitabodyn. Sain tietoa, että perhe ei toivo mitään tyypillistä poikamaista aihetta kuten autoja vaan ovat sporttisia. Niinpä Evert-poika sai paitabodyyn nimensä ensimmäisen kirjaimen. Kuvan tein itse ja leikkasin jälleen kerran Silhouetten leikkurilla silityskalvosta. Koska kyseessä on pitkäselkäinen lapsi, tein paidan yhtä suuremmalla koolla mitä leveys on.

Harvoin olen saanut aivojani näin pahasti solmuun minkään ompeluksen kohdalla! Lähtökohtana oli paitabody kesäkäyttöön, koska pojalla on vielä vaippa käytössä ja paitabody on tosi kätevä. Noh, ajattelin etten voi tehdä bodyosaa olkapäihin saakka ettei kaksikerrosta kangasta ole liian kuuma kesällä. Niinpä tein leikkaukset eteen ja kiinnitin bodyosan tuohon ylempään poikkisaumaan. Siinä vaihessa kun vaate piti koota ja kankaita alkoi olla päällekkäin kasa eikä hajuakaan mikä on mikin ja mitkä kuuluu ommella yhteen, oli aivot todellakin solmussa ;) Mutta arvoitus ratkaistu ja vaate valmistui. Tähän tuli muuten täydellisin bodyn kanttaus, mitä olen ikinä tehnyt <3 Eikä syyttä, sillä tällaisen lahjavaatteen haluan olevan täydellinen <3

Kaava: Raide-trikoopaidan kaavasta muokattu (Ottobre 6/2012)

Silityskuva: itse tehty ja Silhouetten leikkurilla leikattu

Silityskalvo: Hotflex, MDP Supplies

Poikakaksosten tuplavaunuihin toivottiin vaunuverhoa. Tähän perheeseen yksi toinen meistä ompeli vaatteet, mutta koska olen näitä vaunuverhoja ommellut ja niihin ohjeenkin tehnyt eikä pitkään aikaan ole tullut ommeltua yhtään vaunuverhoa, oli kiva vastata tähän toiveeseen. Muistin, että yhdellä kaverillani on myöskin Emmaljungan tuplarattaat ja piirsin niistä kaavat (sekä sain valmistuttua käyttää niitä kuvien ottamiseen). Kiitos Hanne! Koska ainakaan näissä tuplarattaissa aisa ei käänny eikä siihen siis pysty sitomaan vaunuverhoa kiinni, tein siitä niin pitkän että menee kunnolla turvakaaren yli ja sivuille jää hyvät ilma-aukot.

Kaava: Emmaljungan tuplarattaiden kuomusta piirretty

Silityskuva: Silhouette Studiossa tehty ja Silhouettella leikattu

Silityskalvo: musta ja hopeanvärinen hotflex, MDP Supplies

Vaunuverho on kahdessa osassa, keskellä on tarranauhan paloja pitämässä sen yhtenäisenä ja takana on nauhat tarranauhoin, joiden avulla toisen puolen tai vaikka molemmatkin voi rullata ylös. Tuskinpa kaksosetkaan nukkuvat ihan samassa rytmissä niin toinen voi katsella maisemia toisen vielä nukkuessa. Yläreunassa on yhdeksän monitoimirengasta kiinnittämässä sen kuomuun ja keskimmäinen rengas yhdistää kummatkin vaunuverhon puolet. Se menee siis kummankin vaunuverhon läpi. Perhe tykkäsi mm. mustasta, turkoosista, tähdistä ja oli rock-henkinen niin sen pohjalta valitsin kankaat ja kuvan.

Näillä tuotiin siis ommellen iloa useammalle lapselle ja iloa tuli kasapäin myös tänne, kun pystyi oman harrastuksensa kautta tekemään hyvää. Voin todellakin sanoa, että jokaiseen saumaan on ommeltu rakkautta mukaan <3

-Jaana-

Ommellen iloa Minnalta

Minna ompeli Ommellen Iloa haasteessa kolmelle lapselle;

yhdelle tytölle ja kahdelle pienelle pojalle.

Tytön toiveissa oli sininen mekko, missä keltaisia tähtiä ja helma joka pyörii silleen kauniisti. Toiveita tarkennettiin hieman ja lisättiin mekkoon Frozen-elokuvan henkeen kuvioita.

Toiveiden pohjalta syntyi mekko puolikellohelmalla tummansinisestä interlocktrikoosta. Tähdet ja Frozenkuva kultaisilla silityskalvoilla. Pääntietä ja helmaa kevennettiin hieman kultaisella kimaltevalla trikookaitaleella.

Mekon kaveriksi lähti vielä turkoosista tähtitrikoosta ja valkoisesta trikoosta ommeltu hihaton tunika kesän kuumiin keleihin. 

Kaavat mekkoihin on omien peruskaavojen pohjalta muokattuja. Kankaat Eurokankaasta ja omista varastoista.

Samaan perheeseen kuuluvalle pienelle pojalle toivottiin kesähaalaria. Pojan erityistarpeet huomioiden haalareissa hieman pähkäiltävää ja siinä pähkäillessä niitä sitten syntyikin useampi.

Haalareissa on edessä kahteen suuntaan avautuva vetoketju, jolloin hoivaaminen onnistuu helposti. Myös lahkeet  avautuvat kahteen suuntaan ja sitä kautta saa lahkeiden kautta riisuttua helposti alaosasta puvun helpottamaan pesuja ja muita ilman että koko pukua pitää riisua. Pitkiin haalareihin tuli vielä rinnalle tasku tarvikkeita varten.

Kaavat haalareissa on muokattu käyttäen pohjana Ottobren pariakin haalarikaavaa.

Näiden haalareiden kankaat tulivat lahjoituksena Ikasyrin ihanalta Marikalta. Marikalta tiedustelin kahteen haalariin kangasta ja hän vielä esitti toiveen saada lähettää ihanan pehmeää kirahvikangasta mukaan josko ehtisin siitäkin ompelemaan. Ja minähän ompelin <3, kiitos sinulle aivan valtavasti Marika. Ihanaa, että löytyy sinun kaltaisia ihmisiä joilla on sydän paikallaan!

Perheen äidille halusin myös lähettää jotain pientä piristystä ja Ikasyrin Marika lahjoitti vielä palan vihreää Leikki puuvillakangasta tähän tarkoitukseen. Palasta sai taiteiltua juuri ja juuri Hippu-bägin kaavalla laukun. 

Toiselle pienelle pojalle lähti setti, missä oli t-paita, shortsit hoikan pojan mitoilla sekä body johon tuli huomioida myös erityistarpeet.

Bodyyn tuli sivuun luukku, jonka kautta hoitotoimenpiteet mahdollisia. Poika on pieni Minionfani, niin yksiväriseen bodyyn vähän ilmettä tuomaan hyppäsi minionsilmät.

Bodyn kaava jostain Ottobresta, mutta en tohkeissani muistanut kirjata lehteä kaavaan ja nyt jälkikäteen en enää muistanut yhtään, että minkä pohjalta piirretty.

Bodyn kaveriksi perus t-paita hoikan pojan mitoilla sekä shortsit. Kankaat omista varastoista, Jny:n autoja sekä Noshin joustocollegeja. Kaavat on omien lasten kaavojen pohjalta piirretyt.

Meillä oli tässä kyllä niin mahtava porukka taitavia ja upeita käsityöläisiä mukana jotka loihtivat toinen toistaan upeampia töitä ja joiden kanssa oli hienoa tehdä yhteistyötä. Mieltä lämmittää kovasti miten moneen perheeseen ja monelle lapselle tuotiin iloa tämän myötä. Ja aivan upeiden kiitosviestien perusteella myös onnistuimme toteuttamaan haasteen ajatuksen mahtavalla tavalla.

-Minna-

Haasteellinen sininen

Heti vuoden ensimmäisenä päivänä Hommahuoneen Sanne-Maija käynnisti 

koko vuoden kestävän Värihaasteen, johon mekin innoissamme ilmoittauduimme mukaan. 

Haasteen ajatuksena on joka kuukausi luoda käsillä jotain sen kuukauden väristä ja blogata se, kertoen samalla oma suhteensa kyseiseen väriin.

Tammikuun värinä on sininen ja olenkin aiemmin maininnut, että itse en ole sinisen ylin ystävä, ainakaan silloin kun se on omassa vaatteessa. Hieman olen kuitenkin jo sinisellekin lämmennyt, vaikkei kaappiin kovin montaa sinistä olekaan eksynyt. Pojalleni sininen kuitenkin sopii mielestäni oikein hyvin, erityisesti turkoosin sävyisenä.

Kaappiin oli jäänyt marinoitumaan pieni pala Metsolan autofroteeta jumppiksesta, jonka ompelin pojalle jokunen vuosi sitten. Autojumppis oli kovin pidetty ja jonkun kerran olen kuullutkin vienon toiveen, josko äiti ompelisi uuden autojumppiksen. Kaappiin oli jäänyt marinoitumaan myös jokunen vuosi sitten ostettu Metsolan turkoosi joustofrotee ja kun autofroteeta ei tosiaan ollut kuin pala jäljellä niin yhdistettynä tuon turkoosin kanssa siitä sai vielä taiottua jumppiksen koossa 134.

Sen verran pitkä on jo tuon kokoinen kaava, että metrin pätkä ei riitä enää koko pituuteen, vaan piti hieman soveltaen tehdä. Pitkillä lahjeresoreilla ja yläselän palakikkailulla sain kankaat riittämään.

Kaava: Jumpsuit Suuri Käsityö 11-12/2015

Kankaat: Metsola

Nyt on taas poitsulla mieluinen jumppis. Kuviin suostuttelu alkaa olla jo hieman haastavaa, kuten seuraavista näkyy ;-).

Villa & Villa haluaa jakaa fiilistelykuvia myös heille, jotka eivät blogeja niin seuraa ja sen vuoksi...

-Minna-

Jumpsuitkateus osa 3

Nyt alkaa jumpsuitkateus riittämään ja tämä mamma ei enää jaksa ommella haalareita. Koska pikkuveli sai ensin nämä kaksi jumpsuitia, ompelin haalarin myös esikoiselle. Sitten keskimmäinen lapsi tahtoi myös haalarin ja sai puhuttua itselleen samanmallisen jumpsuitin kuin veljellekin olin ommellut. Noh, täytyihän esikoisenkin ihan välttämättä saada myös omansa! Huoh! Voihan jumpsuitkateus sentään ;)

Soitin vähän aikaa sitten paikallisesta kangaskaupasta neidille, että käykö hänen jumpsuitiinsa musta, ohut joustocollege, johon tulisi mintunväristä tehosteeksi. Kävi kuulemma. Löysin nimittäin noin 2,5 metriä joustocollegea muutamalla eurolla niin eihän sitä voinut jättää sinne palalaariin, eihän? Että oman elämänsä Sulo Vilén täällä, hei ;D Mintunväristä trikoota oli ennestään kangaslaatikoissa ja riittävän pitkän (80cm) samanvärisen vetoketjun löysin samaisesta kangaskaupasta.

Nyt täytyy kyllä myöntää, että mentiin siitä mistä aita on matalin. Koska tytöillä ei ole paljon pituuseroa ja olin juuri piirtänyt keskimmäisen jumpsuitia varten 128cm kaavat, sai isoin sovittaa siskonsa haalaria ja vaan katsoin paljonko hihoihin sekä lahkeisiin tulee lisätä pituutta. Olisin saanut tuhrattua yhden illan kaavojen piirtämiseen, koska se ei ole lempipuuhaa. Ja koska malli on tällainen löysä oloasu, niin istuvuudesta ei ollut huolta ;) Tämä valmistui ripeästi, kun kaavat oli valmiina ja takana jo useamman jumpsuitin ompelu.

Kaava: Ottobre 4/2012, koko 134cm

Kangas: jc, Jätti-Rätti ja mintunvärinen trikoo, Kankaamo

Vetoketju: Jätti-Rätti

Vaikka kangaslaatikosta olisi löytynyt samanväristä resoria kuin hupun vuorikin on, pidettiin tämä mahdollisimman simppelinä ja kaikki resorit ovat mustia. Tuli kaikenkaikkiaan tyylikäs, muttei ollenkaan synkkä vaan mintun ansiosta aika pirtsakka ollakseen kokomusta haalari.

Jumpsuitia kuvatessa huomasin, että tyttärellä oli sattumalta aivan samanväriset korvakorut, mitä hupun vuori ja vetoketju olivat :D Ja voi sitä närkästymisen määrää, kun äiti otti kuvan vaan korviksista ja puvusta eikä neidin naamasta. Hän kun haluaisi esiintyä blogissa naaman kera, mitä minä tai mies emme halua.

-Jaana-