Hopea ja hyväntekeväisyyshuutista 5.10.2018

Taas on aika tehdä hyvää <3 Perjantaina 5.10.2018 klo 10:00-22:00 on jälleen kerran meidän harrasteompelijoiden hyväntekeväisyyshuutokauppa. Se pidetään facebookissa erillisessä ryhmässä ja koko tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä Hope-yhdistykselle, joka käyttää potin vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi ympäri Suomea. Tuotteita on yli 500, laidasta laitaan, esim. vaatteita, asusteita ja laukkuja.

Jaana ompeli tällä kertaa hyväntekeväisyyshuutokauppaan kaksi heijastavaa liiviä. Heijastinliiveiksi näitä ei saa sanoa, koska eivät ole viranomaisten testaamia. Koska Vinkeellä on hyödyllisyysmallisuoja tällaisten heijastavien liivien tekemiseen, ei muut saa tehdä niitä myyntiin. Lupa näihin heijastaviin liiveihin kysytty ja saatu Vinkeeltä, kiitos siitä <3

Liivi takaa

Molempien liivien kangas on Suomessa valmistettua Michael´s High Tech -ulkoilukangasta, joka on tuulenpitävä, hengittävä sekä likaa ja vettä hylkivä. Valkoiset, mustat ja harmaat osat ovat heijastinkangasta. Yksisarvisliivin värikkäät palat ovat velourista.

Liivi takaa

Minna neuloi hyväntekeväisyyshuutokauppaan heijastavat lapaset eli samalla teema jatkui :) Lapaset ovat S-kokoiseen käteen sopivat. Lapaset on neulottu Novitan Hohde-langasta.

Hope -hyväntekeväisyyshuutokauppa pidetään siis perjantaina 5.10.2018 klo 10:00-22:00 tässä fb-ryhmässä (linkki)

Tehdään yhdessä hyvää!

-Jaana & Minna-

Kehrä ja loistavat pipot

Saimme hetki sitten yhteydenoton TammerTukusta, koskien heidän uusia Kehrä-tuotteitaan. Meiltä tiedusteltiin halukkuutta testata jotakin heidän valikoimassaan olevaa tuotetta. 

Innostuin kovasti kun huomasin heillä olevan heijastavaa lankaa ja vielä ihan huippu väreissä, harmaana ja valkoisena. Olen jo tovin etsinyt sopivaa heijastavaa lankaa, mutta en ole halunnut niitä ostaa niissä kirkkaissa väreissä kun monessa paikassa on ollut tarjolla. Tämä osui siis niin nappiin kuin olla voi. Esitinkin vienon toiveen saada testiin pipolangat kahteen pipoon ja sointuviin tupsuihin.

Langassa itsessään olevan efektin vuoksi neuloin ihan todella simppelin malliset pipot. Valkoisessa on joustinneule tehty hieman eri tavalla kuin harmaassa. Pipojen neulominen sujui nopsaan ja jo seuraavana päivänä pipot pääsivät tositoimiin pimeään aamuun sujahtavien koululaisten päissä.

Lanka oli erittäin miellyttävää neuloa ja poikakin joka yleensä karsastaa kaikkea "kutittavaa" villaa, oli mielissään kun sai pipon joka ei kutita. Äitikin voi olla tyytyväinen kun päähän saatiin sekä kaunis että turvallisuutta lisäävä päähine. Lanka on 100% akryyliä ja yllätyinkin miten kiva sitä oli neuloa ja kuinka hyvin lämmitti päätä. Itse en myöskään missään vaiheessa huomannut sähköistymisen merkkejä, en neuloessa enkä nyt pojan käytössäkään.

Ja oikein hyvin toimii myös pimeässä kun autojen valot tai muut kirkkaat valot osuvat pipoon. Varsinaisiksi heijastimiksihan näitä ei voi tituleerata, mutta auttavat varmasti osaltaan huomaamaan pieniä kulkijoita pimeässä.

Messuilla tavattiinkin tuttu Kehrän osastolla ja hänen kertomansa mukaan heijastava lanka on ollut todellinen hittituote. Näinhän se varmasti on ja ylipäätään tuntuu olevan nyt oikein buumi näiden heijastavien lankojen osalta kun joka puolella myydään ei oota.

-Minna-

Vuoden 2016 itsetehdyt joululahjat

Vuonna 2016 tuli taas ommeltua ja neulottua jokunen joululahjakin.

Tässä melkein kaikki lahjaksi lähteneet,

ihan kaikista en muistanut ottaa kuvaa kun oli kiire saada pakettiin.

Lasten serkkutytöille lähti Mekkotehtaan Unelma-paidan kaavalla ommellut valkoiset collegepaidat.

Helmaan tylliä, toiseen tuplakerros ja toiseen yhden tyllikerroksen alle ohutta trikoota.

Eteen valkoisella kimallekalvolla kuviot, jotka kuvissa ei näköjään näy oikein ollenkaan.

Toisessa on bambin siluetti ja toisessa iso sydän. Takana niskassa samettinauha.

Kummitytölle lähti paidan lisäksi vielä neulotut Olaf-lapaset, 

pieni Frozen-fani kun on.

Lapaset on neulottu Dropsin merino extrafine langasta ja kuvion Olafiin löysin googlen kuvahaulla.

Omalle äidille neuloin turkoosi-valkoisen poropipon myös Dropsin extrafine merinosta.

Kaava on suoraan Dropsin sivuilta, vähän tosin sovellettuna kun oli toiselle langalle kirjoitettu ja silmukat eivät täsmänneet merinon kanssa.

Mekkotehtaan kahden paitoja tuli ommeltua omille lapsille lahjapakettiin.

Pojalle fillari-joustocollegesta. Kankaan ostopaikkaa en enää muista, sen verran kauan on marinoitunut kaapissa tämäkin kangas.

 Tyttärelle pehmoisesta Kangaskapinan pörröcollegesta kahden paita.

Sekä Majapuun joustocollegesta kahden paita.

Kaulukseen sisäpuolelle Majapuun perhotrikoota ja eteen silityskalvoilla perhosen kuva.

Silityskuvassa on pohja tehty kimaltavalla pinkillä ja päällä valkoiset kuviot on leikattu samettipintaisesta paksummasta kalvosta.

Näihin omien paitoihin tuli vielä nahkaiset ompelumerkit.

Omalle tyttärelle ompelin vielä pikaisesti Majapuun perhostrikoosta Mekkotehtaan Hyppy-paidan.

Sekä samaiselle neidolle vielä Kangaskapinan pörröcollegesta torkkupeiton.

Lahjat olivat kuulemma mieluisia :-).

Tarvetta näille kyllä oli ja kumpaisenkin kaapissa olisi vielä roimasti tarvetta ommella vielä lisääkin käyttövaatetta. 

-Minna-

Itsenäisyyspäivän villasukat

Puikot on heiluneet syksyn aikana ahkerasti kun taas ompelukoneet on saaneet pölyttyä melkein koskemattomina viime ajat.

Erityisesti viimeisen parin viikon aikana on kutimet kulkeneet kuin liimattuna mukana kun flunssan kourissa ei ole jaksanut muuta kuin lepäillä sohvan nurkalla.

Tulevatkin postaukset siis keskittyvät varmasti enemmän neulomuksiin kuin ompeluksiin.

Villasukat on olleet minulle aiemmin aikamoinen kompastuskivi,

ei niinkään sen vuoksi että ne olisi jotenkin hankalat neuloa,

vaan siksi että sen toisen samanlaisen sukan neulominen on ollut niin äärimmäisen tylsää.

Siitäpä syystä on niitä parittomia sukkia syntynyt useampiakin vuosien mittaan.

Kun nyt törmäsin Sweet things - blogin Adventtisukkiin niin innostuin kertaheitolla sukkien neulomisesta. Adventtisukissa on ajatuksena se, että jokaisena adventtina tulee pätkä ohjetta ja sukkia neulotaan isolla virtuaaliporukalla. Hauskaa... ja koukuttavaa...

Mulla on siis nyt ne Adventtisukat puikoilla ja kun niitä ei voinut tehdä eteenpäin kuin vain sunnuntaisin niin piti ottaa välityöksi yhdet toiset sukat.

Malli niihinkin löytyi Sweet thing blogista, Hilma-sukat.

Langat lankakätköistä 7 veljestä, luonnonvalkoinen, vaaleansininen ja farkunsininen.

Näyttäisi vähän Suomi-sukilta näin itsenäisyyden päivänä.

Nämä ovat siis ensimmäiset villasukat mitkä saan valmiiksi asti.

Samalla myös ensimmäiset kirjoneulesukat.

Tein myös ensimmäistä kertaa tiimalasikantapäätä.

Aika monta ekaa kertaa siis ;-).

Tykästyin tähän tiimalasikantapäähän, se on helppo tehdä ja se istuu ainakin minun jalkaan melkein paremmin kuin tavallinen kantapää.

No, nämä Hilmat valmistui nopsaan ja vielä oli seuraavaan adventtiinkin aikaa monta päivää.

Puikoille hyppäsi siinä kohtaa seuraava täytetyö.

Sydänsukat pehmeästä alpakkalangasta, yösukkina ihan loistavat.

Nämä lähtevät lämmittämään reumaa sairastavan sukulaisen palelevia jalkoja.

Sydämen malli on otettu Novitan sydänsukkien ohjeesta.

Kantapäätä en ole koskaan aiemmin saanut näin siististi onnistumaan, mutta tähän löysin jonkun youtube-videon missä neuvottiin noukkimaan silmukat ihan eri tavalla kuin yleensä.

Nyt en enää kyllä löytänyt sitä ohjetta, kun en yhtään muista että millaisella nimellä se kulki, mutta oli kyllä niin selkeä ohje että kerran katsominen riitti ainakin itselle.

Sanoinko jo, että näihin(kin) jää koukkuun?

Eihän se näidenkään jälkeen jäänyt siihen vaan nyt on sitten puikoilla ne adventtisukat,

niiden lisäksi Niina Laitisen Joulukalenterisukat joihin tulee pätkä ohjetta joka päivä jouluun saakka.

Näissä kun tyssää neulominen niin puikoilla on vielä Niinan Syyssukat ja mielessä siintää vielä monen monituiset muutkin neulomiset.

Lämpöistä itsenäisyyspäivää!

-Minna-

Kevätpipoja rakkaille

Lämpimämpien kelien myötä oli taas aika kaivella keväisemmät pipot talvisäilöstä ja kerrankin olin ollut kaukaa viisas jo viime syksynä. Nimittäin aina, kevään tullessa kaivetaan pipolaatikkoa ja huomataan, että joko pipot on menneet hukkaan, jääneet pieneksi tai muuten vaan nuhjaantuneet niin ettei niitä tee mieli päähänsä laittaa. Sitten niitä pipoja koitetaan ommella saumurit sauhuten ensimmäisistä kangaskaapista käsiin osuvista trikoista. 

Toisin kävi kuitenkin tänä keväänä, sillä pipolaatikosta paljastui uuden uutukaiset pehmoiset neulotut pipot, omansa jokaiselle (tai no oma pipo on vielä keskeneräisenä jossain ufolaatikossa, mutta josko se sitten ensi kevääksi). Ei tullut siis hoppu pipoja ompelemaan vaan pääsi itsekin nauttimaan ulkoilusta koko perheen kera.

Perheen miesten pipoissa malli on ihan omasta päästä, silmukkamäärä suhteutettu mallitilkun avulla päänympäryksiin. Pojan pipo tarkoituksella hieman enemmän päätä hipoen, jotta mahtuu mukavasti vielä pyöräilykypärän alle.

Tytön pipo on muuten samalla ajatuksella tehty kuin toisetkin, mutta kokeilin tähän Dropsin sivuilta löytyneen pipon palmikkokuviointia (vai miksikähän tuota kutsutaan). Mallia en tallentanut ja nyt nopealla vilkaisulla ei osunut silmään. Tytön pipossa myös päättely on tehty ns. nurinpäin.

Lankana kaikissa on Dropsin Cotton Merino. Tykkään ihan hirmuisesti siitä, kivan tuntuista pehmoista lankaa jota on vielä mukava neuloakin.

-Minna-

Unelmaista silkkimerinoa

Kierreltiin joskus vuosi sitten Jaanan kanssa lanka ja kangasostoksilla Turun keskustassa ja Käsityö-Elisassa kurkkasin löytölaariin ja voi mitä sieltä löytyikään...
Sublimen silkkimerinoa viiden kerän pussissa ja aivan älyttömän halpaan hintaan.
Mallia tulikin sitten taas pohdittua ja mistään ei oikein löytynyt sellaista mekkomallia mitä olisin halunnut lähteä tekemään. Oli siis sovellettava.
Kaarrokkeen mallin löysin lopulta sattumalta jostain norjalaisneuleohjeiden joukosta, printtasin kuvion ja hukkasin lähteen. Enää en löytänyt sitä etsimälläkään. Kaarrokkeen värilliset langat on babymerinoa, joita jäänyt muista töistä.
Lankaa oli todella miellyttävä käsitellä, kumpaakin laatua, mutta erityisesti tuota silkillä höystettyä.

Alaosa on levennetty kutakuinkin tytön omien mittojen mukaan ihan summissa.
Tästä tuli aivan superihanan pehmoinen ja lämmin tunika. Pitkiin hihoihin ei lanka enää riittänyt, joten niistä oli pakko tinkiä.

Näytti se olevan mieluinen tytöllekin. 

-Minna-

Tähtipeitto vauvalleni

Tämän tähtipeiton neulomisesta on kulunut aikaa kaksi vuotta. Kun odotin kuopustamme ja tiesimme, että tulokas on poika kahden tytön jälkeen, niin halusin neuloa vauvaa varten oman peiton. Selasin nettiä ja Pinterestiä hakien ideaa poikavauvan peittoon, mutta niitä tuntui olevan niukasti. Enemmän tyttövauvoille sopivia löytyi ja isoäidinneliöitä poikamaisissa väreissä, mutta mikään ei kolahtanut. Niinpä mietin ja pohdin useamman päivän ja visioin tämän peiton. Tunnearvoa ja muistoja tähän peittoon liittyy, sillä sitä on neulottu niin sokerirasituksessa, tyttöjä treeneissä odottaessa ja sohvalla pienokaisesta haaveillen. Tähtipeitto tähtivauvalleni <3

Oli pakko saada laittaa tämä peitto blogiin nyt kaksi vuotta myöhemmin, jos vaikka joku saisi siitä idean omaan neuletyöhönsä. Peitto on ollut kovassa käytössä koko kahden vuoden ajan ja taaperokin tietää, että on hänen oma peittonsa <3

Peitossa on vuoroin ruutuja sileästä neuleesta ja helmineuleesta. Sileän neuleen keskellä on aina virkattu tähti. Tein reilut parikymmentä tähteä eri langoilla, eri kokoisilla virkkuukoukuilla, eri sävyisinä ja hieman eri tavalla virkattuina ennen kuin sain aikaan toivomani tähden. Sen tuli olla oikeankokoinen ruutuun nähden plus keskelle ei saanut jäädä isoa koloa. Tähdet on ommeltu reunoista kiinni peittoon. Peiton reunoilla kiertää helmineule. Peitto on neulottu kahdenkertaisella langalla (jota kului paljon!) pyöröpuikoilla tasoneuleena.

Peiton taustapuolelle ompelin fleecen, jotta se on vauvaa vasten pehmeä ja lämmin. Käytin mahdollisimman ohutta mikrofleeceä, jotta peitosta tuli kuitenkin aika kevyt ja suhteellisen ohut. Peiton koko on 75x75cm.

Langat: Sandnes Garn Smart, Käsityö-Elisa

Puikko: Addi-pyöröpuikko 4,0mm / 80cm

Fleece: Kestovaippakauppa

-Jaana-