Ihanan rentouttava ja onnistunut käsityöviikonloppu takana! Olimme blogisti-passeilla
Suomen Kädentaidot -messuilla Tampereella lauantaina sekä sunnuntaina. Viime vuonna emme ehtineet työkiireiden takia messuille, mutta kaksi vuotta sitten kävimme siellä. Tällä kertaa olimme tosiaan kaksi päivää, joka tuli todellakin tarpeeseen, sillä lauantaina ehdimme kiertää vain yhden hallin ja senkin vain osittain.
Tampereen messut ovat Pohjoismaiden suurin käsityötapahtuma ja sen kyllä huomaa! Tänä vuonna messut ylsivät uuteen kävijäennätykseen, sillä kolmen päivän aikana messuilla vieraili 49.331 kävijää. Huima määrä kävijöitä! Seuraavaksi vuodeksi lupaillaan muutoksia tapahtumajärjestelyihin.
Näytteilleasettajia oli 750 ja ihanasti kaikkea käsitöihin liittyvää laidasta laitaan. Jokaisella osastolla tuntui olevan iloinen fiilis, vaikka lauantaina ihmisiä oli tungokseksi asti. Kuulemma lauantain kävijämäärä oli ollut 22.000. Yhdessä vaiheessa ulospääsy A-hallista oli kestänyt vartin. Eräs näytteilleasettajista kyllä totesi osuvasti, että käsityömessuilla kävijät ovat ystävällistä ja rentoa väkeä, jotka eivät turhaan valita vaan tulevat messuille iloisin mielin viihtymään. Totta.
Ja millainen messuvierailu meillä oli? Yksi käsityöbloggaajakollega osuvasti totesi, että jokaisen tekemä postaus on niin erilainen, että tuntuu meidän jokaisen käyneen eri messuilla. Tuolla on niin paljon nähtävää ja jokaiselle jotakin, ettei ole ihme kun messupostaukset ovat niin erilaisia. Me keskityimme eniten tarvikepuoleen niin ompelun / kankaiden, neulonnan kuin helmienkin osalta.
Kankaita oli todella monelta yritykseltä, joista alla kuvia mm. suosikeiltamme
Ommellinen,
PaaPii Design,
Verson puoti,
Ikasyr/Kerä ja
Käpynen. Mukana oli myös uusi kangaskauppa
Werkleray, jolla oli todella kauniita kuoseja ja hieno puinen nimikyltti seinällä. Uusi tuttavuus oli myös
Kikapi, jolla on paljon Sari Pelhon suunnittelemia kankaita.
Nuppu Print Companyn messuosasto oli ehkä kaunein koko käsityömessuilla. Pienen miinuksen annamme siitä, että heillä ei ollut kankaista tarjouksia. Messuilta suoraan ostamalla toki säästää postikulut, mutta kyllä messuihin kuuluu tarjouksetkin. Useampi kangaskauppa oli jo ehtinyt myydä herkut loppuun niin kaikkea ostoslistalla ollutta emme saaneet kotiutettua.
Pilpo Designille suuri kiitos kun leikkasi 1,5 metrin palan puoliksi, jotta Jaana sai tarvitsemansa määrän kangasta ja kaupan päälle vielä loistoidean kankaan suhteen. Siitä lisää myöhemmin, kun kangas ehtii paininjalan alle...
Lankaosastot olivat todellisia karkkikauppoja, niin kauniita!
TitiTyyn osastolta bongasimme tämän suloisen pienen neidin syli täynnä lankavyyhtejä. Muut kuvissa olevat lankakaupat ovat
Ilo,
Snurre ja
Silmukka. Messuilla oli kaikkiaan mahtavan laaja valikoima kerrassaan ihania, laadukkaita lankoja ja valintoja tehdessä iskikin vaikeus, kun kotiin olisi tehnyt mieli viedä vaikka mitä.
Teeteellä pääsi hypistelemään valtavan ihanan pehmoista villakuidusta neulottua paksua peittoa. Nuo jättipeitot ovat olleet jo jonkin aikaa suosiossa eikä ihme, koska ovat todella kauniita ja suorastaan houkuttelevat käpertymään peiton alle sohvan nurkkaan. Hintaa tulee kyllä paljon, jos neuloo torkkupeiton kokoisen. Jättipeitto kutkuttaa siis kovasti, mutta ainakaan valkoisena ei taida olla paras idea lapsiperheeseen.
Myös
helmikauppojen osastot olivat kauniita ja valikoima laaja. Lankakauppojen ohella helmikauppojen osastot olivat kuin värikkäitä, herkullisia karkkikauppoja.
Minnalla oli ostoslistalla puikkomitta, joten suuntasimme
Succaplokin osastolle. Ihania tuotteita ja Succaplokin Aleksi kertoi yrityksen alkuvaiheista ja heidän tuotteistaan. Todella mielenkiintoinen tarina! Kaikki tuotteet valmistetaan alusta loppuun heidän omalla työhuoneella Paimiossa, mitä emme Turun seudulta olevina tienneet. Tuotteet valmistetaan pääosin kierrätysmateriaalista ja niiden värjäämiseen käytetään automaalaamoiden tai liikennemerkkien maalaamisesta ylijäänyttä maalia. Succaplokki käyttää tuotteiden pakkaamiseen vanhoista sanomalehdistä taiteltuja pusseja, joita martatkin ovat innostuneet heille taittelemaan. Kuten Succaplokilta ostamissamme ompelumerkeissä todetaan "Knitting is not a crime".
Jaana sai pari vuotta sitten pahvista tehdyn näköisen sisustuskorin lahjaksi, joka oli kuitenkin pesua kestävää materiaalia. Googletuksen tuloksena selvisi, että materiaali on
nahkapaperia. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja niin tälläkin; materiaalia löytyy mm. nimillä nahkapaperi, vegaaninahka ja Snappap. Jo yli vuoden on ollut tarkoituksena hankkia kyseistä materiaalia ommeltavaksi ja vasta nyt messuilta sellaista tarttui mukaan. Nahkapaperia oli myynnissä
Ullakalla. Fb:n ompeluryhmässä on ollut nahkapaperibuumi ja se näkyi myös käsityömessujen ostoksissa; Ullakka ei ollut osannut varautua näin kovaan kysyntään ja muutama väri jäi vielä ostamatta tätä materiaalia. Tämä on siis vegaanista selluloosapohjaista tekonahkaa, joka kestää pesun ja silityksen, jota voi ommella tai vaikka käyttää askarteluissa.
Himmeleitä näkyi tänäkin vuonna paljon. Kauniita ja jopa himmeleiden-ei-niin-suurin-ystävä Jaanakin alkaa lämmetä niille. Minna onkin jo
tehnyt näitä useampia kappaleita.
Nahkatuotteita ja myös nahkaa oli myynnissä monella osastolla.
Finnish Outlet sai meidät pysähtymään pisimmäksi ajaksi ja heiltä on mahdollista tilata haluamansa kokoinen nahkapala. Messuilla mukana olleet nahkavuodat olivat joko liian pieniä tai liian suuria meidän käyttöön eli sinne pitänee tehdä tilausta myöhemmin. Nahasta leikattua suikaletta oli myynnissä monessa värissä ja leveydessä ja sitä lähti mukaan useampi rulla. Yhdellä toisella osastolla meinasi silmät tippua päästä, kun heillä oli valmiiden tuotteiden lisäksi myynnissä nahkapaloja ja kysyimme mitä maksaa pelkät nahkakahvat (2kpl n. 3x20cm suikaletta) kassia varten. Hinta oli kuulemma 30-40 euroa, kun koko valmiiksi ommellun kassin sai 49 eurolla! Huh huh! Ei tullut ostettua...
Kuusipohja myi todella tyylikkäitä ja yksinkertaisia puutuotteita mm. pyyhemerkkejä ja heijastavia koruja. Kaunis design ja oivaltavia ideoita.
Think Today'n osastolta löysimme kaksi kaunista tuotetta; pannunalunen/jäähdytin ja Wuff´s ruokakuppiteline koirille. Jälkimmäisen designista tuli mieleen tämä
paperikassiteline, johon Jaanan ompeli säilytyspussin muutama vuosi sitten. Vähän aikaa sitten Jaana etsi heillä käyviä hoitokoiria varten toimivaa sekä kaunista koiranruokakuppia, mutta sellaista ei löytynyt ennenkuin nyt. Suunnittelija kertoi, että ruokakuppeina voi pitää lähes mitä tahansa kuppia mm. Teema-kulhoja. Tuotteissa on käytetty kierrätysmateriaaleja, mikä on plussaa.
Raumalaisen
Muotoiluhuone Tuokion puukorut ovat kauniita. Olemme jo pitkään ihastelleet näitä koruja ja nyt saimme vihdoin päätettyä minkälaiset korut ostamme. Koivuvanerista tehty Loiste-kaulakoru pääsikin heti kaulaan jo messuilla.
Kuben valaisimet olivat yksinkertaisen tyylikkäitä, kauniita ja jututimme tovin idean takana olevaa muotoilijaa. Kuben valaisin sopisi kivasti tunnelmanluojaksi tai pienet betonituikut joulupöydän koristeeksi. Betonissa on sitä jotain, mikä miellyttää silmää ja sopii sisustukseen.
Kaikenkaikkiaan messuilla oli hirmuinen määrä valtavan taitavia suomalaisia yrittäjiä, joilla oli uskomaton määrä hienoja, kekseliäitä ja ainutlaatuisia tuotteita. Mieleen näistä jäivät esimerkiksi
Taikapaja Mari Hennolan upeat koristeelliset kuvioheijastimet.
Frida´s cornerissa ollut karttakangas oli todella kaunis ja toimii nahkaan yhdistettynä.
Lumikellot olivat perinteiseen tapaan myös paikalla ja askartelutarvikkeiden lisäksi myynnissä oli mm. elektronisia leikkureita. Me molemmat ostimme omiin Silhouetten leikkureihimme uudet matot. Varoitus: nämä leikkurit ovat addiktoivaa puuhaa… ;)
Kehrä oli ehtinyt myydä jo lauantaina lähes kaikki tupsunsa, mutta
Paapolta löysimme useammassa värissä. Kotona nämä pehmoiset tupsut lähes revittiin käsistä eli enää puuttuu vain pipo siitä alta.
Millaiset messusaaliit veimme kotiin? Jaanan ostoskasseista löytyi yllä mainittuja nahkapapereita Ullakalta, kankaita PaaPiilta, Story of Roo´lta sekä Pilpo Designilta, pikkukassillinen helmiä, kaksi trikookudekerää Kehrältä, pitkään himoitut puukorut Tuokiolta, ompelumerkki Succaplokilta, nahkaremmirullia, Silhouetten uusi leikkuumatto Lumikelloilta ja tupsuja Paapoolta.
Minnan ostoskasseista löytyi kankaita Lalialta, Merletolta, Kikapilta sekä Kankaiselta. Silhouette -tarvikkeita; uudet leikkurialustat sekä embossinglevyä Lumikellolta. Nahkapaperia myöskin Ullakalta, tupsuja Paapolta sekä hieman helmiä Helmitalosta. Succaplokilta jo pitkään mietinnässä ollut puikkomitta sekä ompelumerkki käsityökassiin kiinnitettäväksi. Neulontaankin oli saatava vähän jotain, vaikka lankojen kanssa iskikin valinnan vaikeus. Ihanaa uutta merinolankaa Snurrelta ja Zingin puikot olisiko ollut Lankavan kojusta. Lisäksi tuli vielä tiskirättejä askartelukokeiluun. Kotiin nämä kulkivat ihanassa Paapiin kassissa.
Seuraavaksi vuodeksi messujärjestäjä lupailee tosiaan kovasti kasvaneen tapahtuman järjestelyihin muutoksia. Olimme itse todella tyytyväisiä näytteilleasettajiin, mutta muutamiin oheispalveluihin olisimme toivoneet parannuksia. Pysäköinti ei tänäkään vuonna toiminut hallin läheisyydessä ja parkkialueet täyttyivät hyvin väljästi pysäköidyistä autoista. Alueille mahtuisi paljon enemmän autoja, jos siinä olisi pysäköinninohjaajia huolehtimassa tiiviimmästä pysäköinnistä tai maassa pysäköintiruutujen viivat. First world problems, I know. Olisi myös mukavaa, jos vessajonot olisivat lyhyemmät eli kaikki kopit olisivat käytössä. Lauantaina yhdessä vessassa oli 2/5 epäkunnossa… Naisten suosimilla messuilla vessajonoa ei voi luonnollisesti kokonaan välttää. Kolmas huomio kohdistui ruokaan; taso oli varsin matala ja jonot jäätävän pitkät. Varmasti aika moni kävijä haluaisi nauttia päivän aikana hyvää ruokaa ja nyt lähes kaikki meidän tutuista tuli messuille omin eväin, koska ovat todenneet ruuan olevan vähän mitä sattuu eikä valikoimaa ole. Festareillakin onnistutaan tarjoamaan maukkaampaa ja monipuolisempaa ruokaa haastavammassa ympäristössä.
*Kävimme käsityömessuilla Tampereen messujen myöntämillä blogisti-passeilla.
-Jaana & Minna-