sunnuntai 28. elokuuta 2016

Hellehaalari melkein syksyllä

Viimeisiä kesäpäiviä viedään ja niissäkin on selkeästi jo syksyn tuntua,
tuuli ei enää ole niin lämmin ja päälle on auttamatta laitettava jotain muutakin kuin hellevaatetta.
Tässä kuitenkin vielä kesän helteillä kuvatut pari settiä.


Jaana on ommellut näitä shortsihaalareita jo useampiakin, mutta itse en ollut saanut aikaiseksi.
Nyt kun tyttö itse haalaria pyysi, niin ei ollut enää mitään tekosyitäkään ompelemattomuudelle.
Kaava on Suuresta Käsityölehdestä 5-6/2014, taisin kyllä laittaa hiukan extraa tuohon toppiosaan jotta pussittaisi vähän enemmän. Kangas on viskoosilla höystettyä trikoota.


Kaava: SK 5-6/2014
Kangas: JättiRätti


Toisessa setissä perustunika lyhyillä hihoilla ja caprimittaiset legginsit.
Näitä lyhyitä legginsejä olisi pitänyt ommella enemmänkin, nämä kun oli jatkuvasti likaisena ja pesussa ja aina suoraan pesusta vedettiin päälle. Kumma ettei kuluneet jo puhkikin jatkuvasta käytöstä ja pesusta, vaan ovat pysyneet edelleen hyvinä enkä kestotahrojakaan ole löytänyt.


Kaavat: omia kaavoja kummatkin
Kankaat: Majapuulta, PopPoro ja yksivärinen valkoinen trikoo


Voi kun se seuraava kesäkin tulisi nopsaan....


-Minna-

torstai 25. elokuuta 2016

Valasfani vol. 1

Miehellä oli työreissu Tukholmaan ja mä lähdin mukaan. Parina päivänä aikaa kierrellä kaupungissa rauhassa ja minähän käytin ajan suurimmaksi osaksi kangaskaupoissa. Tietenkin ;) Postauksen lopussa kuva omista kangasostoksista ja tässä ensimmäiset vaatteet, joita tuliaiskankaista syntyi. Meidän pieni valasfani sai hupparin ja pipon.






Kaava: Beagle boy -huppari 92cm (Ottobre 4/2013)
Kangas: trikoo Ohlssons Tyger, Tukholma


Olen ennenkin tehnyt tällä Beagle boy -hupparikaavalla, Ottobre 4/2013, (kuvia on ainakin täällä ja täällä) ja Fagerwear -blogin Hanna sitä alunperin suositteli. Eikä turhaan; on tosi ihana kaava. Huppu vuoritettu samansävyisellä tummansinisellä trikoolla, mitä valaskangaskin on. Hupun reunassa ja hihansuissa samansävyistä resoria.





Paras palaute mitä omista ompeluista voi saada, on pienen miehen vilpitön kiitos ja ihastuminen vaatteeseen. "Äi-ti, tää on kaunis paita. Ihana. Kiitos" <3



Hupparin kaveriksi ompelin mustan pipon valasapplikoinnilla. Tästä hupparikankaasta ei jäänyt kuin pieni soiro jäljelle, mutta siitä riittää vielä valaankuvia useampaan juttuun applikoitavaksi.







Kaikki Tukholman tuliaiskankaat yhdessä kuvassa (yli 10 metriä… hups…) plus iso kasa kankaita ompeluystäville. Mitä muuta sitä kangashamsteri toisi ;) Tämä tummansininen valaskangas meni kahta valaan kuvaa lukuunottamatta tähän huppariin, mutta vielä on kaapissa tuo toinen vaaleapohjainen valaskangas. Siitä pitäisi kuulemma saada pitkähihainen paita. Eli jatkoa siis seuraa...



-Jaana-

lauantai 20. elokuuta 2016

Väriskaalan paidat

Olen vaatekaupoissa jo jonkun tovin hypistellyt ohuita, kevyitä alupaitoja.
Niissä on tosin aika ollut joku haaste, joko ne ovat olleet omaan kroppaan sopimattomia, 
väärän värisiä, pitkillä hihoilla, liikaa hörhelöä tai sitten yksinkertaisesti vaan liian tyyriitä.
Sitten törmäsin yhdellä Eurokankaan visiitillä samantapaiseen kankaaseen,
onko se sitten sifonkia, viskoosia vai kreppiviskoosia, en tiedä, 
mutta ohutta ja kevyttä juuri paihoihin sopivaa.
Ja simppeleihin paitoihin, juuri sellaisiin joita voi käyttää farkkujen kanssa ja päälle voi vilun iskiessä heittää jonkun neuleenkin.


Näitä sitten syntyi useammassa eri värissä ja vielä jäi kaappiin muutama kangas odottelemaan seuraavaa inspiraatiota, äidillenikin tulossa ainakin sininen.
Paita on kaavoitettu omasta perustopin kaavasta lisäämällä väljyyttä ja hienoista kellotusta helmaan.





Helmat on joko käännetty tai ommeltu rullapäärmeellä, kuten mustassa paidassa. 
Luonnollisesti tuon rullapäärmeen kanssa pääsee aika paljon helpommalla.






Nyt on taas paitoja työkäyttöön ja se mikä näissä on kivaa, 
niin ne piilottaa tuon kesän aikana kertyneen jätskimassun.





-Minna-



keskiviikko 17. elokuuta 2016

Perhoset ja Solis

Vuosi sitten keväänä tein ompelukaverin kanssa oravannahkakaupat ja sain kolme ihanaa, itse käsinpainettua kangasta. Olen pyöritellyt tätä yllärinä, kaupanpäällisenä tullutta kangasta pitkään ja nyt kesällä keksin mitä siitä uskallan tehdä; Solis-mekon.



Mallailin persikanväristä trikoota sekä yläosaan että helmakappaleeseen. Sitä oli tismalleen 56cm ja päädyimme tytön kanssa tekemään siitä helman. Teimme niin ison kellohameen, kun kankaasta vain sai. Helma on reilu puolikello ja jäljelle jäi vaan pienet palat. Varmistin X kertaa tytöltä, että onhan ok ettei helmasta tule hänen toivomaansa täyskelloa, koska kangas ei siihen riitä. Niin kaunis ja uniikki kangas, että olisi harmittanut pitkään, jos tämä ei olisi päässyt käyttöön.



Kaava: Solis-mekko, Sofilantjes Patterns
Kankaat: persikanvärinen perhostrikoo, Mersia Design ja musta trikoo, Jätti-Rätti


Tyttö itse keksi, että laitetaan yksi perhonen taakse tuohon lenkkiin. Koska kankaan ylijääneeseen reunaan jäi muutama perhonen, otettiin ne luonnollisesti käyttöön ja pääsivät liihoittelemaan eteen.




Kiitos Mersia tästä kankaasta <3 Tuli tytölle lempparimekko, joka otettiin heti käyttöön ystävän synttäreille ja aina päälle, kun vaan pesusta saapuu vaatekaappiin. Vielä olisi yksi Mersia Designin kangas odottamassa ompelua. Pitää rohkaistua ja ommella sekin… :D



-Jaana-

sunnuntai 14. elokuuta 2016

Jumppapussi synttärilahjaksi

Pojan kaverisynttärikutsu oli matkalla joutunut hukkaan ja äitinsä varmistellessa osallistumista oli aikaa synttäreihin enää pari päivää. 
Mitään hirmuisen isoa ja aikaa vievää työtä ei näin ollen ollut mahdollista tehdä, 
mutta sujautin lahjakassiin Friends-legopaketin kaveriksi pienen jumppapussukan.
Tähän voi sitten tuleva koululainen (täällä koulut alkaa vasta tiistaina) 
sujauttaa jumppatossut ja pyyhkeen.


Kangas on puuvillapellavasekoitetta, jossa on mukana häivähdys kimalletta.
Oikein passelia siis pienelle neitokaiselle.


Kuvat on leikattu Silhouetella ja kalvot on lähes kaikki MDP-suppliesilta.
Musta kalvo on samettipintaista, teksti ihan perus hotfixiä ja pinkki glitteri on jotain kalvoa jostain messuilta ostettua, paksumpaa kuin MDP:n kalvot.

Kaavaahan tämmöinen pussukka ei tarvitse, vaan on ihan summissa leikattu. 
Nyörikujat ylös ja sirkkarenkaat alas, näin saa pussukan kuljetettua vaikka selässäkin sinne jumppasaliin.


-Minna-

perjantai 5. elokuuta 2016

Tilkkuleikkiä

Tilkut, nuo vihonviimeiset tilasyöpöt ja kangaskaapit sekoittajat.
Niitä kertyy jatkuvasti ja ainakin minun ompeluksissani tilkut tarkoittavat sitä, 
että niistä ei tosiaan enää ommella mitään kokonaista asiaa,
ei edes kummallekaan lapselle.
Lasten t-paidat on vielä sen kokoisia, että kun kangasta ostaa sen 60-70cm paitaa varten,
niin siitä jää sellainen pala jäljelle josta saa ehkä vielä paidan etu-tai takakappaleen tai hihat.
Näitä paloja on sitten kertynyt kaappiin aika tavalla ja kun tässä yhtenä päivänä kaappia olin kaivamassa ja koko tilkkukasa rojahti lattialle niin päätin ottaa härkää sarvista ja ommella niistä tilkuista jotakin kokonaista.
Lähdin sillä ajatuksella liikkeelle, että kaikki käytetyt tarvikkeet on löydyttävä tilkkukasasta, myös resorien tulee löytyä jo valmiiksi leikattujen resoripätkien laatikosta.
Ja löytyihin sitä, yhteenkään iskemättömään kangaskaapin kankaaseen ei tarvinnut koskea.



Paita on koottu aikanaan markkinoilla olleista JNY:n tähtitrikoista, paitsi vihreä joka on hankittu jostain muualta ja joka on tunnultaan myös pikkaisen erilaista.
Palat leikattu juuri siten miten kangasta riitti.
Kaavana on oma paidan kaava.



Tähtipaloja jäi vielä sen verran, että sain niistä leikattua vielä bokserit. Takaosaan oli pakko laittaa sauma kun noin suurta yhtenäistä palaa ei enää jäljellä ollut.
Kaava on Heilt Specielt kirjasta.
Kaava on sellaisenaan ihan aavistuksen tiukka, varsinkin jollei käyttäjä ole ihan hoikkeliini.
Itse tein yhden koon suuremmat ja mielestäni niistä tuli kivammat ja käyttäjäkin oli tyytyväisempi kun oli hieman väljyyttä enemmän.





Toiseen paitaa käytin hillitympiä tilkkuja, Majapuun raitatrikoota ja kaverina yksivärisiä joiden ostopaikkaa en enää muista. Valkoisen palan jouduin laittamaan vielä väärään langansuuntaankin,
kun ei oikein päin olisi riittänyt sekään.
Kaavana tässä sama oma paitakaava pitkillä hihoilla.




Kuvattava jännitti kovin kameran edessä hymyilyä syystä että molemmat ylähampaat irtosivat tässä viimeisen viikon aikana, mutta kuvaussession loppua kohden rentoutui silmin nähden ja antoi luvan julkaista kuvankin missä komeilee komea rako hampaiden välissä.


Hauskaa puuhaa tämä tilkuilla leikkiminen ja samalla tuottaa äärimmäisen paljon hyvää mieltä kun saa käytettyä paloja ja samalla siistittyä kangaskaappia.
Vielä tosin olisi vino pino niitä tilkkuja tuhottavaksi, 
mutta niiden yhdisteleminen onkin sitten haastavampaa kuin näiden jo esiteltyjen.

-Minna-