DIY vauvan tai taaperon solmupipo

Vauvalle tai taaperolle on aika vähän pipo-ohjeita. Varsinkin poikavauvoille on vaikea keksiä pipomalleja, koska rusetit ja muut koristeet eivät oikein sovi. Peruspipo nyt aina menee ja talviversioon voi laittaa lankatupsun koristeeksi. Kevät- ja kesäpipoiksi olen ommellut omalle pojalleni trikoopipoja solmittavilla hiipoilla ja tässä ohje, jos olet tällaista kevyttä pipoa vailla. Menee tietenkin myös tyttöpuolisille lapsukaisille :)

DIY vauvan tai taaperon solmupipo

Tämä pipo on todella helppo ommella. Vaikka itse käytin tässä saumuria, myös ompelukoneen jousto-ompeleilla pärjää mainiosti. Tarvitset kaksi samanlaista pipopalaa joustavasta kankaasta (mitat kuvassa alla), joiden koot ovat noin 46x27cm taaperon pipoon ja vauvamalliin pari senttiä pienemmät.

1) Leikkaa siis kaksi samanlaista palaa. Pala on siis hieman ylöspäin kapeneva laatikko, joka jatkuu kahtena suikaleena yläkulmista. Taaperon pipossa palan alareuna on 26cm leveä ja yläreunan leveys ennen suikaleita 22cm. Suikaleet jatkuvat hieman viistosti ulospäin ja ovat n. 13cm pitkiä, alareunasta 5cm leveitä ja ylhäältä n. 2cm leveitä. Taaperon pipo on noin 48-50cm pääympärykselle sopiva.

Vauvan pipoon vastaavat mitat ovat: alareuna 21cm, yläreunan leveys ennen suikaleita 20cm, palan korkeus yläreunaan n. 29cm ja solmittavien suikaleiden pituus yläreunasta 13cm. Vauvan pipo sopii noin 44-47cm päänympärykselle.

2) Laita palat oikeat puolet vastakkain ja ompele sivusaumat sekä yläreuna. Itse ompelin saumurilla, kun sellainen tuosta pöydältä löytyy, mutta yhtä hyvin voit ommella ompelukoneen jousto-ompeleella. Saumurilla en saa tehtyä pientä kaarta suikaleiden yläosaan vaan ompelin ne erillisinä saumoina ja yläosa jäi kulmikkaaksi, mikä ei haittaa ollenkaan.

Vain alareuna jätetään siis ompelematta yhteen.

3) Tämä kohta ei ole pakollinen, koska trikoo ei purkaannu, mutta tekee lopputuloksesta siistimmän. Huolittelin alareunan saumurilla ja sen voi jättää tekemättä varsinkin, jos on vain ompelukone käytössä.

4) Käännä koko pipo ympäri ja yritä kääntää suikaleiden/hiippojen päät mahdollisimman hyvin eli siis pohjaan saakka ympäri.

5) Käännä alareunaa pipon sisälle 8 cm taaperon mallissa ja 7 cm vauvan mallissa. Ompele käännös kiinni päälipuolelta esim. kaksoisneulalla tai hunajakenno-ompeleella eli siis jollain joustavalla ompeleella. Ommel tulee siis siihen kohtaan, missä on kankaan alareuna sisäpuolella. Tarkoitus olisi saada ommel allaolevan kankaan yläreunaan, mutta ei haittaa vaikka se jossain kohtaa tulee myös reunan yli. Eikä haittaa, vaikka sauma ei olisikaan aivan suora. Se jää kohta taitoksen alle piiloon ;)

6) Käännä alareuna pipon päälle noin 5-6 senttiä, jolloin äskeinen ommel jää kunnolla taitoksen alle piiloon. Ompele taitos kiinni muutamalla pistolla molempien sivusaumojen kohdalta läheltä taitoksen yläreunaa. Voit ommella myös ompelukoneella pienen matkaa. Tämä taitos piilottaa alla olevan ompeleen ja samalla muodostaa korvien suojaksi useamman kerroksen kangasta.

7) Solmupipohan ei ole solmupipo ilman solmuja! Siispä solmi hiipat makusi mukaan solmuille. Omani olen solminut muutaman sentin päähän yläreunasta.

Valmista tuli! Eikun pipo lapsen päähän ja ulos :)

-Jaana-

Kolmen kopla iPadeille

Ompelin joskus useampi vuosi sitten huovasta pussukan iPadille, kun eka sellainen hankittiin tähän talouteen. Muistan, että olimme lähdössä johonkin reissuun ja tabletille piti saada suojus eikä aikaa ompeluun ollut juurikaan. Tuo iPadin pussi on palvellut jo useamman vuoden ja on sen näköinenkin; nyppääntynyt ja rähjäinen. Pitkään on ollut ajatuksissa ommella uusi pussukka iPadille.

Ensin ompelin omalle iPadilleni pandapussukan Viljamin puodin isoista pandoista. Tämä kangas on yksi lemppareitani enkä ole raaskinut sitä juuri käyttää. Ystävälleni tein vuosi sitten yhden vaunuverhon vauvalahjaksi ja Cutie-blogin Nooralle annoin yhden palan hänen vaunuverhoaan varten. Koska kankaasta on paljon enemmän iloa käyttöesineessä kuin kangaslaatikossa marinoitumassa, oli pakko uskaltaa leikata siitä sopiva pala pussukkaa varten.

Aika mallailu oli, että sain ison kuvion sopimaan pussukkaan. Ja sen jälkeen kokeilin useampaakin vaihtoehtoa kiinnitykseen. Lopulta etupuolelle päätyi tyhjempi puoli kankaasta ja reunaan ompelin pienen kaistaleen, jossa tarranauhakiinnitys. Koristeeksi ompelin päälle vielä yhden pandanapin. Sisällä pussukassa on vuorina pehmeä valkoinen flanellikangas ja välissä paksua grillivanulevyä. Tämän ompelu takkusi koko rahan edestä, argh. Lopulta päätin ommella sen kasaan vaikka väkisin eikä siitä tullut täysin priima, mutta omaan käyttöön sopii kyllä ja kangas on edelleen ihana ;)

Kangas ja nappi: Viljamin puodin panda, vuoriflanelli kangasvarastosta

Joskus Pinterestiä selatessa olin törmännyt ihaniin raitapussukoihin, joissa oli päällä iso rusetti. Vaikka en varsinaisesti tarvitse toista iPad-pussukkaa, ompelin kuitenkin yhden raitaversionkin. Tästä tuli omalle iPadille covereineen aika tiukka, mutta esikoinen ihastui pussukkaan ja haluaa sen omaan käyttöönsä. Sopii.

Rusetti sekä vuori ovat vaaleanpunaista puuvillasekoitetta ja nappi on päällystetty samalla kankaalla. Vaikka kuinka etsin, niin mistään ei löytynyt rusetin kankaan väristä suurta nappia pussukkaan. Yksi päivä keksin, että voinhan itse päällystää napin tuolla kankaalla. Heureka! Raitakangas on omasta kevättakin ompelusta jääneestä palasta, josta sain juuri ja juuri askarreltua tämän pussukan. Yläreunassa on kaistale hulpiota näkyvissä, koska oli pakko hyödyntää koko pal ja siltikin pussukasta tuli hieman liian pieni.

Kankaat: raitakangas, Ikea ja vaal.pun. puuvillakangas Jätti-Rätti

Päällystettävä nappi: Prym 29mm, Jätti-Rätti

Eikä kahta ilman kolmatta; myös äiti tarvitsi iPadilleen pussukan. Koplan kolmannen kangas on valkopohjainen puuvilla, jossa on hopeisia pitsimäisiä kuvioita. Tässäkin on vuorena valkoinen flanellikangas. Päällä on yksi "pitsikukka" läppänä, jossa tarranauhakiinnitys. Pussukan sisällä on myöskin paksua grillivanulevyä.

Kangas: Jätti-Rätti, vuoriflanelli kangasvarastosta

-Jaana-

Vanhoja uutisia ja puolikuita

Ensin oli paperipussi lattialla paperinkeräystä varten. Ei kaunis ratkaisu. Sitten hankin Stockan hulluilta päiviltä Everyday Designin paperikassitelineen. Kaunis ja toimiva, mutta värikkäät paperikassit häiritsivät edelleen. Mä olen niin tylsä sisustaja, ettei meidän kodissa ole kirkkaita värejä vaan ainoastaan neutraaleja. Lapsetkin tästä toisinaan huomauttavat. Noh, poikkeuksena on lastenhuoneet, joissa on kyllä väriä. Paperikassit piti saada naamioitua ilman, että kaunis teline peittyy samalla. Päätin ommella paperikasseille kauniin suojapussin. Siskoni kysyi miksei telineeseen voinut ommella suoraan kassia, johon keräyslehdet voi laittaa. On jotenkin kätevämpää, että lehdet yms. laitetaan heti paperikassiin, jonka voi sellaisenaan viedä kierrätykseen. (Everyday Design on valmistanut tuohon kyllä juuttikasseja tai voisi ostaa valkoisia paperikasseja, mutta näin sain toteutettua oman visioni.)

Kahvat ovat valkoista tekonahkaa ja vuorena valkoista lakanapuuvillaa.

Idea kassiin tuli ferm LIVINGin Half moon -kuosista. Kaunis, yksinkertainen ja tyylikäs kuosi.

(Kuva: ferm LIVING)

Tämä oli lähtötilanne…

… tämä välivaihe…

… ja tähän päädyttiin. I like!

Oman kuosini painoin valkoiseen, paksumpaan puuvillaan perunaleimasimella :) Halkaisin perunan neljään osaan ja pistin lohkon kiinni kalapiikkiin, joka toimi kätevänä kahvana. Ennen kankaanpainamista piirsin kassiin haaleat vaakasuorat viivat, jotta puolikuurivit tulivat suoraan. Kangas oli sen verran eläväpintaista, että painamisen jälkeen maalasin vielä siveltimellä valkoiseksi jääneitä kohtia.

Jotta puolikuut jatkuivat vieri vieressä koko kassin ympäri, ompelin kassin ensin valmiiksi ja painoin puolikuut viimeiseksi. Jätin vuoriin ison kääntöaukon, jonka avulla sain kassin pujotettua silityslaudan päälle, joka toimi kankaanpainoalustana. Siinä oli helppo pyörittää kassia ympäri ilman, että märkä kangasväri tahriintui. Silityslaudan suojasin muovikassilla, koska tuo puuvillakangas päästi jonkin verran väriä läpi.

Jos paperikassissa on muun väriset kuin valkoiset kahvat, halusin saada myös ne piiloon. Nuo Prisman paperikassin valkoiset kahvat voisivat olla näkyvillä, mutta pelkästään sen perusteella ei ruokakauppaa viitsi valita ;) Niinpä ompelin paperikassin suojapussiin valkoisesta tekonahasta kahvat, joilla sen saa ripustettua telineeseen. Kahvat onnistuivat odotuksia paremmin. Kassissa on valkoinen vuori, jotta räikeinkään paperikassi ei näy läpi.

Vanhoille uutisille

Kankaat: Jätti-Rätti

Kangasväri: Emo-tuotanto, Presento

Paperikassiteline: Everyday Design

-Jaana-

DIY partiohame

Taas oli alkukuusta se aika, kun partiolaiset marssivat ja siihen tarvittiin tietenkin asianmukaiset vaatteet. Tytön vanha partiohame oli auttamatta liian pieni, mutta olihan sen kanssa kyllä marssittukin jo parina vuotena ja neiti kasvanut koko ajan. Ei tehnyt mieli ostaa uutta 25 euron hintaista hametta ainoastaan paria käyttökertaa varten, koska tuollaista laskoshametta tyttö ei suostu muuten käyttämään. Niinpä päätin tehdä hameen itse ja kysyin tytöltä mielipiteitä, millaista hametta hän voisi käyttää muutenkin kuin partiomarssissa ja se täyttäisi kuitenkin partiohameen kriteerit (tummansininen, polvipituinen).

Pinterestin kuvista neitiä miellytti eniten puolikellohameet, joten sellaisen ompelin. Supersimppeli, helppo ommella ja kaiken lisäksi myös tosi edullinen. Kangasta 134cm kokoiseen hameeseen meni suurinpiirtein 60cm plus pätkä kuminauhaa ja hameen hinnaksi tuli noin 3,5 euroa. Aikaa hameen ompeluun ei mennyt paljon varttia enempää, kun käytössä oli saumuri. Perusompelukoneen jousto-ompeleillakin pärjää.

Kangas ja kuminauha: Jätti-Rätti

Kangaskaupassa oli kuulemma käynyt viikon aikana todella monta partiohamekankaan ostajaa. Useimmat olivat ostaneet vaatetuskankaita tai collegea. Viimeksi mainittu jäi pois laskuista jo senkin takia, että olisi partiopaidan kanssa liian tårta på tårta. Trikoista hametta tulee myös käytettyä enemmän kun käy monenlaisten paitojen kanssa ihan arkikäytössäkin.

Netistä löytyy todella monta hyvää ohjetta puoli- ja täyskellohameen ompeluun sekä kaavaan piirtämiseen. Tarvitset ainoastaan mitat vyötärön ympäryksestä ja halutun hameen pituudesta. Täältä löytyy jopa sivusto, jossa määritellään haluttu hame ja sivusto kertoo siihen tarvittavan kaavan mitat.

Itse leikkasin kankaan niin taitteelta, että hameeseen tuli vain yksi sauma taakse. Vyötärön huolittelin saumurilla ja käänsin kuminauhakujaksi. Helmaa en huolitellut mitenkään vaan leikkasin sen ainoastaan siististi. Alunperin ajatuksenani oli päärmätä helma, mutta ihana ystäväni eli Minna kysyi miksi sitä ei jättäisi tosi simppeliksi eikä tekisi sille mitään. Toimii. Tietenkin, jos hameen olisi ommellut trikoon sijaan jostain purkautuvasta kankaasta, olisi se ollut pakko huolitella.

-Jaana-

P.S. Partio on aivan loistava harrastus lapselle! Mutta… noiden hihamerkkien ompelu käsin on äidille aivan tuskaa. Aina jää viime tippaan ja nyt tuli ommeltua kasa nopeasti harsien, sillä oli tytön viimeinen partiomarssi sudaripaidassa kun siirtyy seikkailijaksi ja kohta puretaan kaikki hänen merkit irti ja annetaan paita partiouransa aloittavalle siskolle.

Muistojen taulu

Viime kesän Tanskan matkalta lapset keräsivät muistoksi ison kasan simpukoita.

Matkan jälkeen pohdittiin, että miten ne saataisiin kivasti esille, 

mutta kuitenkin niin etteivät keräisi pölyä eivätkä olisi tiellä.

Ostin Ikeasta kehyksen johon lasin alle mahtuu kivasti tavaraa. 

Valitsimme simpukoiden joukosta mielestämme parhaat

ja keskenään erityyppiset simpukat tauluun laitettavaksi.

Näin muistot matkasta palautuvat mieleen taulua katsellessa.

Taulu ei vielä ole löytänyt paikkaansa seinältä vaan sijaitsee vielä senkin päällä.

Josko tämän kesän seikkailuista kerättäisiin uudet muistot ja etsittäisiin paikka 

kahdelle ja vielä kasvavalle taulumäärälle.

-Minna-

Navigare necesse est

Navigare necesse est, vivere non est necesse.

Tai noh, merenkulku on mahtavaa, mutta kyllä se eläminenkin on aika tärkeää ;) Merellä on ihanaa. Se tunne, se tuoksu, aallot ja koko paketti. Koska talven aikana tuli käytyä sekä saaristo- että rannikkolaivurikurssi, on niiden materiaalit järkevää ottaa veneeseen mukaan, eikö? Tuskinpa niitä tulee tarvittua veneillessä, mutta ei niitä kirjoja ja tarvikkeita kyllä tarvitse kotonakaan. Kurssien tärkein anti on korvien väliin tallennettuna. Navigaatiomatskut saivat oman pussukkansa, johon applikoin tummansinisestä fleecestä kirjaimet ja numerot purjetyyliin. Alunperin minun piti vuorittaa pussukka, mutta lopulta se jäikin ilman vuorta. Laiskuus iski.

Kankaat ja vetoketju: Jätti-Rätti

Talvella tuli ommeltua myös kaksi tyynynpäällistä veneeseen, kun paikallisen kangaskaupan palalaarista löytyi sopivaa puuvillakangasta. Valkoisella pohjalla on ohuita vaaleanliiloja raitoja. Venetyynyt raitafanille ;) Ja lopputulos on kuitenkin aina se, että isommat lapset omivat kaikki tyynyt veneessä...

Kangas ja vetoketjut: Jätti-Rätti

-Jaana-

Keijujen tanssia takissa

Voiko tytöillä olla liikaa takkeja?

Tämä takki syntyi samalla kaavalla kuin tämä perhostakki.

Vaaleanpunainen villakangas takista josta piti tulla itselle takki, 

mutta se lensikin ufolaatikkoon josta pelastautui tähän.

Keijupuuvilla Michael Millerin kangasta muistaakseni Fabric.comista.

Kaulukseen ei riittänyt ehjää palaa villakangasta, joten keijut lensivät päällipuolellekin.

Vuorikankaaksi löytyi kaapin perukoilta sattumoisin saman sävyistä vihreää vuorikangasta kuin vihreät lehdet keijukankaassa.

Napit omista varastoista, osuivat nekin väreiltään kohdilleen keijupuuvillan kanssa.

Kevään ja viileämmän kesäkelin hienostelutakit ovat ehkä tässä,

jollei tämä äiti vielä intoudu jollain uudella idealla.

Pellavaista sitten seuraavaksi.

-Minna-