tiistai 29. syyskuuta 2015

Tossukat

Eskarissa käytetään sisätossuja ympäri vuoden ja tossuja säilytetään myös eskarin tiloissa koko lukuvuoden. Huomasin tässä pari viikkoa sitten, että pojalle viime vuonna ompelemani tossut ovat niin repaleiset ja rikki revenneet, että alkoi oikein itseä hävettää.
Millaisissa vaatteissa oikein annan lapseni kulkea ja mitenköhän pitkään ne tossut oikein olivatkaan olleet siinä kunnossa, että toisesta jalasta varpaat pilkottivat melkein nilkkaa myöden kärjestä.

Ei siinä auttanut kuin äkkiä nahkaa käsiin ja uudet tossut työn alle. Näiden kanssa ei voinut kauaa tuhertaa ja tilaaminen jostain valmiinakin olisi vienyt enemmän aikaa, en nimittäin kehdannut enää yhtäkään päivää antaa poikani kulkea niissä tossuissa.
Seuraavana aamuna mukaan viemisinä olikin sitten uudet tossut ja vanhat lensivät kyllä surutta roskikseen, niissä ei ollut enää mitään pelastettavaa.

Samalla sitten kun niitä tossuja siinä tehtaili, niin tuli koululaisellekin omansa. 
Koulussakin kuitenkin jättävät kengät luokan ulkopuolelle ja luokissa on jo syksyn tullen aika vilpoista. Onpahan ainakin hiukan jotain eristettä pelkän ohutsukkaisen jalan ja kylmän lattian välillä.


Kaavan pohjana on Marian Ateljeen tossuohje, 
mutta olen sitä joutunut jo suurentamaan ja samalla myös kaventamaan. 
Käytännössä oikeastaan kokonaan piirretty uudelleen, 
noudattaen alkuperäisen lopputulosta.
Nahkaa kävin hakemassa Turusta sellaisesta pienestä liikkeestä kuin Toppolino. Päällinahat on sydämiä lukuun ottamatta sieltä. Ihanan phemoista ohutta nahkaa.
Pohjanahat ja koristesydämen nahat on omista kätköistä.




Toivottavasti tuo ohut nahkaa kestää erityisesti tuon vauhdikkaan eskarilaisen menossa.

-Minna-

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Jumpsuitkateus osa 3

Nyt alkaa jumpsuitkateus riittämään ja tämä mamma ei enää jaksa ommella haalareita. Koska pikkuveli sai ensin nämä kaksi jumpsuitia, ompelin haalarin myös esikoiselle. Sitten keskimmäinen lapsi tahtoi myös haalarin ja sai puhuttua itselleen samanmallisen jumpsuitin kuin veljellekin olin ommellut. Noh, täytyihän esikoisenkin ihan välttämättä saada myös omansa! Huoh! Voihan jumpsuitkateus sentään ;)





Soitin vähän aikaa sitten paikallisesta kangaskaupasta neidille, että käykö hänen jumpsuitiinsa musta, ohut joustocollege, johon tulisi mintunväristä tehosteeksi. Kävi kuulemma. Löysin nimittäin noin 2,5 metriä joustocollegea muutamalla eurolla niin eihän sitä voinut jättää sinne palalaariin, eihän? Että oman elämänsä Sulo Vilén täällä, hei ;D Mintunväristä trikoota oli ennestään kangaslaatikoissa ja riittävän pitkän (80cm) samanvärisen vetoketjun löysin samaisesta kangaskaupasta.

Nyt täytyy kyllä myöntää, että mentiin siitä mistä aita on matalin. Koska tytöillä ei ole paljon pituuseroa ja olin juuri piirtänyt keskimmäisen jumpsuitia varten 128cm kaavat, sai isoin sovittaa siskonsa haalaria ja vaan katsoin paljonko hihoihin sekä lahkeisiin tulee lisätä pituutta. Olisin saanut tuhrattua yhden illan kaavojen piirtämiseen, koska se ei ole lempipuuhaa. Ja koska malli on tällainen löysä oloasu, niin istuvuudesta ei ollut huolta ;) Tämä valmistui ripeästi, kun kaavat oli valmiina ja takana jo useamman jumpsuitin ompelu.


Kaava: Ottobre 4/2012, koko 134cm
Kangas: jc, Jätti-Rätti ja mintunvärinen trikoo, Kankaamo
Vetoketju: Jätti-Rätti


Vaikka kangaslaatikosta olisi löytynyt samanväristä resoria kuin hupun vuorikin on, pidettiin tämä mahdollisimman simppelinä ja kaikki resorit ovat mustia. Tuli kaikenkaikkiaan tyylikäs, muttei ollenkaan synkkä vaan mintun ansiosta aika pirtsakka ollakseen kokomusta haalari.




Jumpsuitia kuvatessa huomasin, että tyttärellä oli sattumalta aivan samanväriset korvakorut, mitä hupun vuori ja vetoketju olivat :D Ja voi sitä närkästymisen määrää, kun äiti otti kuvan vaan korviksista ja puvusta eikä neidin naamasta. Hän kun haluaisi esiintyä blogissa naaman kera, mitä minä tai mies emme halua.



-Jaana-

torstai 24. syyskuuta 2015

Jumpsuitkateus osa 2

Ensin pikkuveli sai omat jumpsuitinsa, mistä isosiskoille iski jumpsuitkateus. Esikoiselle valmistui oma haalari ja nyt keskimmäinen sai puhuttua itselleen samanmallisen jumpsuitin kuin velikin sai. Meillehän ei siis isommille lapsille tule tällaisia jumpsuiteja! Eipä… ;) Mutta sopimus on, että sitä saa käyttää ainoastaan kotona oloasuna eikä julkisilla paikoilla.





Neiti jumppakärpänen pyysi ottamaan kuvat, miten jumpsuitin kanssa voi treenata vaikka kärrynpyöriä tai vaakaa :D Hyvin sujuu!




Resorit tuottivat päänvaivaa, kun kankaan sävyistä ei löytynyt. Lapsi itse valikoi tuon hennon roosan kangaslaatikoista. Samaa sävyä löytyi trikoona, jolla huppu on vuoritettu ja täsmälleen samaa sävyä siis hihan- sekä lahkeensuihin resoreiksi. Muuten jumpsuitia ei ole vuoritettu, sillä joustocollegen nurja puoli on harjattu ja siis mielettömän pehmeä.




Kaava: Ottobre 4/2012, koko 128cm
Kangas: jc, Jätti-Rätin palalaari
Vetoketju: Va-Rit, Turku


-Jaana-


P.S. Tähän on tulossa vielä kolmas osa, sillä täytyyhän esikoisenkin saada samalla kaavalla tehty jumpsuit, koska pienemmilläkin sisaruksilla on… Huoh… Jumpsuitkateus siis jatkuu vielä ;)

maanantai 21. syyskuuta 2015

Pieni suuri eskarilainen

Nuorimmaiseni aloitti eskarin nyt syksyllä ja vaatekaappi huutelee jo vähän isomman pojan vaatteita.
Ei kelpaa enää autopaidat tai muutoinkaan lapselliset kuosit,
no ei sillä, ei ne enää oikein mahtuisikaan.
Tässä on siis ollut aika tarttua kankaisiin ja ommella kaapin täytettä,
ja on kyllä vieläkin. Ihan tällä setillä ei vielä pärjää. 


Perus t-paita omalla kaavalla skateboard-digitrikoosta, joka on ostettu Kankaamosta.
Housut on napakkaa farkkutrikoota jota löysin paikallisesta kangaskaupasta, Jätti-Rätistä. 
Samasta farkusta ompelin itselleni jo aiemmin esitellyn farkkumekon. 
Ihan huippulöytö, sillä ei ole näissä housuissakaan kangas mennyt vielä miksikään. 
Kaavana näissä housuissa on joku Ottobren kaava viimeisen vuoden ajalta.
Nyt en vaan enää millään muista mikä kaava se oli, 
kun en piirtänyt kaavoja lainkaan vaan mallasin omaa housukaavaa valmiin kaavan päälle 
ja sitten leikkasin suurin piirtein saman malliset palat. 





Takataskuihin jotain pientä piristystä, ettei ihan tylsäksi jääneet.


Tästä se siis lähtee, eskarilaisen vaatekaapin täydennys.

-Minna-


keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Perhosmekko syksyksi

Muistatteko, kun tein keväällä oravannahkakauppaa tyllikassilla ja vaihturiksi sain upeita Mersia Designin painamia kankaita? Keväästä saakka kankaat ovat ehtineet marinoitua ja nyt uskalsin vihdoin iskeä sakset ensimmäiseen kankaaseen. Pelotti, mutta kaunis kangas piti saada alkuperäisen idean mukaiseksi vaatteeksi ja käyttöön. Pyysin yhdeksi kankaaksi mekkoon sopivaa trikoota tai joustocollegea perhoskuviolla niin, että se alkaa kankaan alareunasta ja nousee ylöspäin. Mersia oli painanut perhoset kahteen kertaa kumpaankin kankaan reunaan, joten pakkohan se oli ujuttaa molemmat mekkoon :D



Kaava: yhdistelmä Timeless and Cozy (Ottobre 5/2012) ja Ruskamekko (Pikku Piltti)
Kangas: Mersia Designin painama, talvitrikoo (KVK)


Kangas on lämpimän harmaata talvitrikoota, joka on varmasti pehmein kangas, jonka olen nähnyt. Mukavan napakkaa ja joustavaa ja äärimmäisen miellyttävän tuntuista. Kaavana on sekoitus Ottobren Timeless and Cozy -mekkoa (5/2012) ja Pikku Piltin Ruskamekkoa. Molemmilla olen tehnyt mekot ennenkin (raitamekko Timeless and Cozyn kaavalla sekä perhosmekko Ruskamekon kaavalla) ja yhdistin niistä parhaimmat osat; venepääntie sekä kapeat hihat ensiksi mainitusta, etu- ja takakappale jälkimmäisestä.




Mekossa ei ole kuvioita takana. Pahoittelut näköjään tuhannesta kuvassa olevasta rypystä, koska kuvasimme mekon suoraan käytön jälkeen. Pääntie on huoliteltu alavaralla. En laittanut tähän kuminauhaa helmaan, jotta perhoset näkyvät selkeämmin.




-Jaana-

torstai 10. syyskuuta 2015

Jumpsuitkateus osa 1

Sisaruskateus on kantava voima. Ja vaikka isosiskot eivät ole veljelleen kateellisia, aiheutti veljelle ommellut jumpsuitit "mä tarviin kanssa!" -huudahduksia. En suostunut tekemään samalla kaavalla vaan enemmän shortsihaalarityyppisen. Yritin kyllä puhua alaosaa hameeksi, mutta se ei saanut kannatusta. Haalari oli saatava; sellainen, jonka saa nopeasti puettua päälleen.







Kaava on Suuri Käsityö -lehdestä (5-6/2014) ja kangas Jätti-Rätin palalaarista. Todennäköisesti kangas on Noshin trikoota, jossa on paikoitellen printtivirheitä, mutta ne sai leikatessa vältettyä. Ihana väri! Oli pakko korostaa tuota mintunvihreää yhdistämällä kanttauksiin samanväristä resoria. Jos kangas olisi riittänyt, olisi tästä tullut pitkälahkeinen versio, mutta se sai hyväksynnän myös shortsiversiona.


Kaava: SK 5-6/14
Kangas ja piilovetoketju: Jätti-Rätti
Resori: Majapuu


Taskuja en olisi halunnut laittaa tuohon, mutta koska ne vaadittiin, niin äiti sitten ompeli. Toisessa sivusaumassa on piilovetoketju. Olan yli tulevat resorinauhat jouduin kertaalleen purkamaan, sillä ohjeen mukaan tehdyistä tuli aivan liian pitkät. Olisi pitänyt jättää ompelu aamuun ja mitata kerralla oikea pituus lapselta eikä ommella yöllä tytön nukkuessa. Olisi tämäkin valmistunut aiemmin eikä vasta helteiden loppupuolella… ;) Käyttöä tälle löytyy kyllä kylmälläkin säällä niin kotiasuna, tanssitunnilla kuin vaikka discossa.



Ja kuten otsikostakin voi päätellä, on tähän tulossa vielä ainakin yksi lisäosa, sillä myös keskimmäiselle lapselle pitää ommella oma haalari…

-Jaana-

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Mustavalkoinen hulmuhelma

Tykästyin niin kovin aiemmin ompelemaani siniseen tähtimekkoon, että oli ihan pakko tehdä samalla kaavalla toinenkin hulmuhelmainen vesiputouspääntiellä varustettu mekko.
Tykkään, paljon, toivottavasti vielä on kesää jäljellä ja tulee lämpimiä päiviä.
Ja meneehän tämä villatakinkin kanssa, jollei muuten tarkene.
On ihanan kevyt päällä, vaikka se keveys aiheuttaakin hieman haastetta tuulisella ilmalla.
Näitäkin kuvia otettaessa helma hulmusi välillä kovastikin ja ohikulkijoita se taisi vähän huvittaa.

Kaava oma, kangas ohutta viskoosia Jätti-Rätistä.








-Minna-