Minähän tein niinkuin käskettiin,
otin kankaan ja piirsin, maalasin ja painoin sabluunalla.
Syntyi enkelimekko...
itselle, olomekoksi.
Mekko on omalla kaavalla ommeltu, pussihelma tarkoituksella jätetty rosoiseksi.
Kankaana Jätti-Rätin joustocollege, hihoissa resorina trikoo.
Selkään on piirretty ensin kangastussilla siivet sulkineen,
jonka jälkeen on hopeisen ja helmiäisen yhdistelmällä maalattu sinne tänne,
tuomaan ulottuvuutta siipiin.
Tässä kuvassa näkyy vähän paremmin se hohto mikä siipiin syntyi noita kahta maalia yhdistelemällä.
Mekon etuosaankin oli jotain saatava, olisi yksinään valkoisena ollut aika paljas.
Kirjoitin kangastusseilla runonpätkän johon ihastuin ja kuvastaa mielestäni erittäin hyvin sitä miten sitä elämää tulisi elää... ennakkoluulottomasti omia unelmiaan seuraten.
Yksittäinen sulka on kuvaannollisesti irronnut siivistä niiden levittyessä.
Sulka on maalattu sabloonaa käyttäen ja korostettu tussilla.
Tämmöinen on varmaan pakko tehdä vielä minikoossa, tyttö oli kovasti pahoillaan ettei tämä ollutkaan hänelle. No, äitihän tekee mielellään. Innostuin nyt kovin noista tusseista ja mielessä onkin jo monta ideaa mitä voisi toteuttaa, mutta joita en ole aiemmin uskaltanut edes kokeilla koska en oikeasti osaa piirtää.
-Minna-