lauantai 29. marraskuuta 2014

Talvimekko

Tai no jollei nyt ihan talvimekko, niin ainakin suht lämmin ja valkoinen.
Minulla on ollut käytössä jo pari vuotta Espritin mekko, ommeltu collegesta tai vastaavasta ja olen kovin siitä pitänyt. Se alkaa olemaan jo vähän nukkainen niin uusi oli saatava.
Ei muuta kuin mekko lattialle leviäksi ja piirtämään kaavoja.

 Kaapissa sattui sopivasti olemaan jo syksyllä aiemmin tilattu pätkä Metsolan ihanan muhkeaa joustocollegea harjatulla taustalla.
Malli muokkaantui matkan varrella hieman, taskut jäi pois ja helma on takaa hieman
pidempi kuin edestä, pienoista hienosäätöä siis.
Ja tykkään niin että melkein halkeen.

Ihanasti saatiin tänne eteläänkin lunta, mistä tosin saatiin nauttia vain hetki ja nyt lumet onkin jo muisto vain ja maa taas ankean musta ja märkä.




Minulla on ollut jo pitkään tarve kivalle kaulan lämmittimelle. En lämpene oikein millekään huiveille niin mallia tuli senkin vuoksi metsästettyä pitkään.
Kerran sitten törmäsin OmaKopan blogissa virkattuihin kaulureihin ja ihastuin täysillä.
Tähän kuvioon oli muistaakseni siellä ohjeetkin joita hyödyntämällä tein oman versioni siitä. 
Lankana tässä on muistaakseni Hjärtegarnin Palino, merinovillaa, eli ei kutita.



Takana on nappirivi pukemista helpottamassa.



Kaulurin kaveriksi tietty sitten myös rannettimet, vai mitkä nämä oikein on nimeltään.
Näihinkin oli ohjeet jossain, mutta ne on nyt harmillisesti hukkuneet jonnekin.





Näiden virkkaamisesta on jo tovi aikaa, mutta ajattelin esitellä ne tässä samalla kun tämän mekon kanssa niitä on tullut pidettyä. Joku kysyikin, että onko nämä kiinteästi mekossa kiinni ;-).



Näitä ihania talvikelejä odotellessa. Mä niin inhoan tätä mustaa märkää vuodenaikaa, mikä meillä täällä etelässä yleensä kuukausien ajan vaikuttaa.

-Minna-






tiistai 25. marraskuuta 2014

Kahden kullanmurun kymppijuhlat

Meillä juhlittiin viikonloppuna 9-vuotiasta esikoista ja 1-vuotiasta kuopusta; kymppijuhlat siis! Oli mukavan haasteellista keksiä kattausta ja kakkuja, jotka sopivat sekä koululaiselle tytölle että taaperopojalle. Tälläinen meidän juhlapöydästä syntyi:



Etsin aika pitkään kriteerit täyttävää kangasta pöytäliinaksi ja kun sellaista ei löytynyt, päädyin ostamaan jonkin aika sitten näkemääni oksakangasta, joka oli jäänyt kutkuttamaan. Se tarvitsi kipeästi jotain väriä, vielä enemmän väriä ja synttärihenkeä. Niinpä päädyin, taas kerran, viirinauhoihin, jotka askarreltiin yhdessä isompien lasten kanssa. Viirinauhoja on nähty vähän aikaa sitten ainakin tässä vaunuverhossa ja tässä tilkkupeitossa.

Väriä päätin hakea ilmapalloista, jotka osoittautuivat vaikeaksi valinnaksi keskellä talvea. Tietenkin. Mm. ilmapallopumppuja ei tahdo olla myynnissä ja ainoat pienet ilmapallot olivat vesi-ilmapalloja. Niinpä täytin ne vedellä ja laitoin kahteen korkeaan maljakkoon pöydän keskelle.




Sekä isosisko että pikkuveli saivat omat kakkunsa. Samanlaiset maultaan, mutta eri kokoiset ja eri koristein. Täytekakussa oli sisällä mango- ja maitosuklaatäytteet. Kakuissa olevissa viirinauhoissa oli alempana päivänsankarien nimet, mutta poistin ne blogikuviin. Sekä pöydällä että kakussa oleviin viirinauhoihin löysin sopivat kuviopaperit Prismasta. Voi Tiimari, kun sinua ei enää ole!




Kuviopillit: Askarteluliike Inspiraatio, Raisio
Nauhat: Askarteluliike Inspiraatio, Raisio
Kuviopaperi: Prisma


Synttärikattauksessa olevat peikonpähkinän oksat olen ostanut kukkakaupasta kaksi vuotta sitten joulukattausta varten. Koska joulu on tulossa kovaa vauhtia, tässä vielä kuvia tuosta joulukattauksestakin, jos siitä olisi iloa jollekin omia kattauksia miettiessä.



Pöytäliinan ompelin valkoisesta pellavakankaasta. Meillä on sen verran suuri ja mittatilauksena teetetty ruokapöytä, ettei siihen löydy valmiita pöytäliinoja. Onneksi ei ole iso työ ommella sopivasta kankaasta oikeankokoinen pöytäliina. Pöydän keskelle laitoin askarteluliikkeestä ostetun hopeisen kuitukankaan, jota leikkasin hieman kapeammaksi ja ylijääneestä kaitaleesta askartelin servettirenkaat.

Nuo Ikeasta ostetut lasikupit ovat todella monikäyttöiset! Siskoni osti niitä aikoinaan suuren määrän häihinsä, minkä jälkeen niitä päätyi joukko meille sekä muillekin sukulaisille. Neljällä Galej-lämpökynttiläkupilla on hintaa huimat 99 senttiä ja tässä niitä on käytetty sekä koristehiekkaan upotetun tuikkukynttilän kanssa että pienten kukkien maljakkona. Lisäksi olen käyttänyt niitä sokerikippona, vauvan soseiden syöttämisessä ja kelluvien kynttilöiden kanssa.




Pöytäliinan kangas: pellavaa, Eurokangas
Peikonpähkinöpensaan oksat: Kukkakauppa Piia Jaala, Turku
Hopeinen kuitukangas: Sinooperi
Koristeet: "Koristetimantit", Kodin1
Lasikupit: Ikea




Synttärit tuli juhlittua onnistuneesti ja pian; tule Joulu hopeavalkoinen!


-Jaana-

maanantai 24. marraskuuta 2014

Kuolaa, kuolaa, enemmän kuolaa

Tässä ompelukset, jotka olisi pitänyt tehdä jo kuukausia sitten! Meidän pieni mies kuolaa aivan mielettömän paljon ja alta tunnissa kuolavana saavuttaa puhtaan paidan puolivälin. Niinpä ompelin pienelle kasan trikoisia kolmiohuiveja (hienosti sanottuna) eli kuolahuiveja (todellinen nimitys).



Autenttinen tilanne parin tunnin päästä vaatteiden vaihdosta… Huivit tulivat todelliseen tarpeeseen ja parempi edes myöhään kuin ei milloinkaan ;)






Aiemmin olen ommellut lapsille kolmiohuiveja eri mallisina, mutta nämä ovat todella paljon parempia ja käytännöllisempiä, kun päälikangas jää koholle eivätkä kankaat ole täysin päällekkäin. Kaavan näihin löysin googlettamalla ”free bandana bib pattern” ja päädyin tähän blogiin.





Kankaat: Panda-trikoo (Viljamin puoti), takana valk. trikoo (Nanso)
Siiri&Myyry-trikoo (Majapuu), takana musta trikoo (Jätti-Rätti)




Kankaat: Tähti- ja raitatrikoo (Jätti-Rätti), takana musta trikoo (Jätti-Rätti)



Kankaat: Elefantit-trikoo (Nosh), takana valkoinen Nanson trikoo (Linnan-Kangas)



Kankaat: Pilvi-trikoo (Kestovaippakauppa), takana valkoinen Nanson trikoo (Linnan-Kangas)





 -Jaana-

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Pipa

Mun oma asustelaatikko pullistelee lenkkipipoja ja pihamyssyjä.
Siellä ei ollut oikein mitään järkevää  päänlämmmikettä,
jolla voisi liikkua jossain ihmisten ilmoilla.

Mallia metsästin pitkään ja hartaasti,
mutta en osannut päättää että minlälaisen palmikon tai
muun kuvion olisin siihen halunnut.
Lopulta sain tarpeekseni siitä jahkailusta ja yhden
kuvan innostamana tein ihan vaan peruspipon.

Langat löytyi kätköistä, niin aloituskin kävi hyvinkin helposti.
Olen joskus ostanut 2 kerää Onionin sekoitelankaa, jossa nokkosta ja villaa
ja niistä tämä pipo sitten syntyi, kahdessa illassa.
Hyvin riitti 2 kerää, toisesta jäi varmaan noin puolet.
Silmukoita tässä on 80 ja puikkoina kutosen pyöröt.
Ja niin on simppeli kuin pipo voi olla, suoraa neulosta
alusta loppuun, ei mitään kommervenkkejä.
Tykkään, väristä, langasta ja mallista, sopivasti lörppä.




Tämmöisen voisi tehdä toisenkin, vaikka jostain oikein pehmoisesta.

-Minna-

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Pitsinen mekko

Ihastuin Majapuun pinkkiin pitsijoustofroteeseen heti kun se kauppaan ilmestyi.
Visiona neitokaiselle mekko, taas.

Mekossa on korkea kaulus, pitsivetoketju kauluksessa ja yksi tasku. Yksi tasku siitä syystä, että joku oli taas tilannut vähän naftisti kangasta ja leikkuujämistä ei saanut leikattua kuin yhden taskun.
No, saa sinne yhteenkin taskuun taltioitua sen tarpeellisen.


 Kuvia otettu arkiaamuna heti heräämisen jälkeen, ja malli on vähän sen oloinenkin... ja juu, nuo sukkahousut otettiin kyllä pesusta suoraan, mutta puhtaat ne ei näemmä ole.



 Näitä pussihelmaisia mekkoja on tullut tehtyä jo aika monta, 
mutta mä jotenkin niin tykkään niistä.
Haittaak se?





-Minna-

lauantai 15. marraskuuta 2014

Oodi junasukille

Oi, miksi kukaan ei ole kertonut aiemmin, miten mahtavan mallinen junasukka on vauvalle ja taaperolle? En olisi aiemmin neulonut muita malleja ollenkaan. Onneksi törmäsin junasukkiin kuopusta odottaessa ja neuloin hänelle pienet junasukat. Mutta… mies kävi vähän aikaa sitten uimahallissa lasten kanssa ja takaisin tullessa toinen junasukka oli kadonnut jonnekin matkan varrelle. Onneksi sentään kaikki kolme lasta olivat tallessa ;) Niinpä neuloin pojalle uudet junasukat ja hieman isompana, kun tuosta pienestä kääryleestä on kasvanut kävelevä taapero. Äidin pieni se silti on.



Lanka: Vikingin Babyull, Lankamaailma
Puikot: 3,0 mm





Junasukkien ohje löytyy mm. tästä linkistä. Syy miksi näiden villasukkien nimi on junasukat selviää oheisesta, kaunista tositarinasta. "Terttu Latvalan äiti Kerttu Latvala oli matkalla 2 kk ikäisen tyttövauvansa Tuulan kanssa sotaa pakoon alkuvuodesta 1940. Junamatka Vaasasta keskeytyi, kun rata oli poikki pommitusten takia. Junassa oli heitä vastapäätä istunut eläkkeellä oleva käsityönopettaja, jolle tuli sääli pientä vauvaa ilman tossuja. Niinpä hän oli purkanut valkoista, käsin neulottua villatakkiaan ja neulonut langasta sukat radan korjaustöiden aikana. Kerttu Latvala neuloi elämänsä aikana useita satoja sukkia tällä samalla mallilla, uudet sukat aina kun tuttavapiiriin syntyi uusi vauva. Myös Terttu Latvala on neulonut yli 200 paria"


Nämä ovat ne ensimmäiseksi neulotut junasukat, joista toinen sukka on kadoksissa. Ovat olleet aivan loistavat jalassa! Pysyvät hyvin ylhäällä pienissäkin kintuissa, jotka sätkivät koko ajan :)


Lanka: Vikingin Babyull, Lankamaailma
Puikot: 3,0 mm


Nämä junasukat neuloin viime vuonna kummitytöllemme, silloin vuoden ikäiselle taaperolle.


Lanka: Gjestal Janne, Lankamaailma
Puikot: 3,5mm


-Jaana-

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Tossuja, tossuja, tossuja

Ja vielä kerran tossuja...
Meillä oli siis viime viikon ajan tossutehdas käynnissä.
Tehtaassa valmistui jokaiselle perheenjäsenelle omansa.
Meillä käytetään villasukkia jatkuvasti, kesät talvet, lattialämmityksestä huolimatta.
Ne vaan on niin parhaat jalassa, oli sitten kylmä tai kuuma.
Sukkiakin siis kuluu, laattalattiat syö pohjia aika nopeasti.
Itse olen tosi huono kutomaan sukkia, tai no joo, hyvä aloittamaan ja kutomaan yhden sukan, mutta sitä toista en sitten saakaan koskaan valmiiksi. Pitäisi varmaan aina yrittääkin tehdä eriparisukkia josko sitten saisi edes yhdet jalkaan asti. Sukkia siis tulee meille muita reittejä.
Nyt iski vaan itselle hinku tehdä jalkojen lämmikettä ihan itse ja tein kokeeksi tossut virkkaamalla.

Tätä Dropsin tossuohjetta käytin osviittana, suoraan en siis ohjeen mukaan tehnyt.
Lankana on käytetty valkoisissa tossuissa novitan Keloa, pinkit ja harmaat on Novitan hilettä. Harmaata jäänyt jäljelle tästä ja pinkkiä oli ihan pakko ostaa kun lähikauppaan sitä oli
hyllyyn tupsahtanut.
Saa nähdä miten nämä käytössä kestää.





Mun lempparit on ehdottomasti nämä hileiset. Tyttö oli kovin harmissaan siitä, ettei nuo pinkit olleet hänelle vaan joutui tyytymään harmaisiin. Täytyykin varmaan hakea tuota pinkkiä lisää ja koukutella vielä toiset hänelle. Tässä olisi ihan oiva joululahjaideakin, pari valmistuu kevyesti illan aikana.


-Minna-

torstai 6. marraskuuta 2014

Lahja käsitöitä tekevälle äidille

Äitini aloitti uudessa työssä syksyn alussa ja jatkossa viettää entistä enemmän aikaa työmatkoilla. Varsinkin junalla matkustaessa aika kuluu töitä tehden tai käsitöiden parissa. Niinpä halusin ommella äidille lahjaksi käsityöpussin, jossa kuljettaa mukana neule- ja virkkaustöitä. Tähän saakka käsityöt ovat asustaneet valkoisessa peruspussukassa (lue: tylsä ja epäkäytännöllinen). Lisäksi ompelin äidin sukkapuikoille ja virkkuukoukuille säilytystaskun ja Osaava nainen -messuilla käydessä ostin todella monipuolisen virkkausmallien kirjan.



Käsityöpussin yläosa on oksakuvioista paksumpaa puuvillaa ja alaosa valkoista tekonahkaa. Ensin meinasin ommella käsityötarvikkeille oman laukun, mutta äiti kuljettaa käsitöitä jonkin laukkunsa sisällä niin pussimalli oli parempi. Pussin yläosaan ompelin kaitaleen, jonka saa suljettua narulla.








Kun käsityöpussin avaa, voi yläosan kaitaleen nostaa ylös ja käsityöt ovat helposti saatavissa. Lankakeriä ei esimerkiksi tarvitse ottaa ollenkaan pussin sisältä pois vaan ne voi pitää siellä säilytyksessä omissa taskuissaan tai pussin pohjalla. Alunperin sisäosan sulkeva kaitale oli tarkoitus tehdä päälikankaasta, mutta kangasta ei ollut tarpeeksi, joten ompelin reunaan kujan vuorikankaaseen, joka taittuu etupuolelle.



Kankaat: oksakuvioinen puuvilla, Stof & Still (Köpis) ja  valk. puuvilla sekä tekonahka, Jätti-Rätti
Satiininauha ja tarvikkeet: Jätti-Rätti


Pussin sisällä on valkoinen vuori, jossa on useampi tasku; kolme isoa taskua esim. lankakerille, kaksi pienempää erilaisille tarvikkeille ja useampi kapea tasku sukkapuikoille sekä virkkuukoukuille. Taskujen yläreuna on kantattu satiininauhalla.





Äiti säilyttää kotona sukkapuikkoja ja virkkuukoukkuja isossa laatikossa. Ompelin äidille lisäksi sukkapuikkotaskun samasta kankaasta kuin käsityökassinkin. Taskun saa suljettua satiininauhoilla ja samalla satiininauhalla on kantattu myös koko säilytystasku sekä taskurivien yläreunat. Puikkotaskussa on taskuja kolmessa rivissä; 10 taskua pitkille puikoille, kolme leveämpää taskua esim. pyöröpuikoille tai mittanauhalle, 5 taskua sukkapuikoille ja 10 kapeampaa lokeroa virkkuukoukuille. Kiinni laitettaessa yläosa taittuu sukkapuikkojen päälle, jolloin ne pysyvät kyydissä eivätkä tipahda yläosasta pois.



Kankaat: oksakuvioinen puuvilla, Stof & Still (Köpis) ja valk. puuvilla, Jätti-Rätti
Satiininauha: Jätti-Rätti


Osaava nainen -messuilta löytynyt kirja oli Sarah Hazellin Virkkausmallien käsikirja. Todella hyvät kuvat ja 200 erilaista mallikuvaa ohjeineen erilaisista virkkausmalleista. Koska äiti virkkaa paljon, saa tästä kirjasta varmasti paljon uusia ideoita.



Onnea uusiin työhaasteisiin, äiti ja käsityön iloa!


Kun kävimme viimeksi äidin luona kylässä, olin ehtinyt ommella siihen saakka vasta sukkapuikkotaskun, joka jäi kotiin odottamaan käsityöpussin valmistumista. Huomasin kuitenkin, että äidin pisimmät puikot olivat yli 4cm pidempiä kuin omani, joten ne eivät olisi mahtuneet tähän jo ommeltuun taskuun. Niinpä päätin ottaa ensimmäisen sukkapuikkotaskuversion omaan käyttöön ja ommella äidille uuden. Jonkin aikaa onkin ollut tarkoitus tehdä tälläinen myös itselle, joten sekin tuli toteutettua samassa yhteydessä.

Tämä ensimmäinen versio on materiaalien osalta aika sama kuin äidillekin annettu, mutta ei yhtä käytännöllinen. Tähän ompelin yläosaan "lipan", jonka alle puikkojen yläosat tulevat ja joka estää niitä tippumasta pois taskusta. Toimivampi versio on tuo yllä oleva, jossa yläosa taitetaan puikkojen päälle. Tähän versioon ei saa myöskään yhtä paljon tarvikkeita yhtä pieneen tilaan, koska taskurivit eivät ole päällekkäin. Minun puikkoni ja virkkuukoukkuni mahtuvat tähän kyllä mainiosti varsinkin, kun osa on aina käytössä jossakin työssä :)



Kankaat: oksakuvioinen puuvilla, Stof & Still (Köpis) ja valk. puuvilla, Jätti-Rätti
Satiininauha: Jätti-Rätti


-Jaana-