maanantai 28. marraskuuta 2016

Valkoinen parkatakki

Kuulostaa ihanalta, tiedän. 
Mutta ehkä itsellä eikä joka paikassa kohnaavan neitokaisen päällä.
Saapa nähdä paljonko joudun tätä ompelusta vielä katumaan ja paljonko se tulee aiheuttamaan harmaita hiuksia (lisää).
Tyttö oli jo jonkun aikaa toivonut vähän pidemmän mallista takkia, 
jota voisi periaatteessa käyttää missä vain.
Mielessäni siinsi malli, jolla muutkin ovat lapsilleen parkatakkeja ommelleet.
Miellyttävää kangasta ei vaan meinannut löytyä,
kunnes silmiin pisti paikallisessa kangaskaupassa valkoinen enstex.
Valkoinen, jo siinä hipeltäessä pohdin että olenko oikeasti ihan kaheli,
mutta pakkohan se sitten oli ostaa. 
Itselläni on paljon valkoisia takkeja ja tykkään niistä kovin vaikkei ne helppohoitoisia olekaan.



Takki on ommeltu Ottobre 4/2013 Multiplication takin ohjeella. Vaikka vaiheita oli paljon niin oli mielestäni kuitenkin suhteellisen helppo ommella.
Takin päällikangas on Enstexiä vuori puuvillasatiinia, molemmat Jätti-Rätistä.
Hupun karvareunus on hyödynnetty vanhasta takista, purettu osiin ja ommeltu tähän huppuun sopivaksi.



Ohjeessa oli vielä tuulilista vetoketjun päällä, mutta sitä en itse halunnut laittaa, joten päätin sen jättää pois ja antaa vetoketjun näkyä.
Vyötäröä saa muokattua kujaan sujautetulla nauhalla ja näin saa kivasti muotoa takkiin.



Taskuja takissa on kivasti, nepilliset läppätaskut sekä avonaiset rintataskut.
Rintataskujen ompelu ei onnistunut ihan nappiin ja niihin tulikin pientä ryppyä, 
mutta aika hyvin ne silottui silitysraudalla ja tikkauksella.



Takana on helmassa halkio, jossa kiristettävä kuminauhanyöri. 
Selässä ylhäällä on ripustuslenkki takin ulkopuolella.
Jätin laittamatta sisäpuolelle lainkaan ripustuslenkkiä kun sen takin tosiaan voi ripustaa tästä ulkopuolella olevasta lenkistä.






Vuorina takissa on satiinipuuvillaa ja kankaiden välissä on vielä vatiinia lämmittämässä.
Takkia ei ole perinteisesti ommeltu pussiin vaan kankaat on ommeltu päällekkäin kasaan ja saumat on huoliteltu vinokaitaleella.


Huppuun halusin karvareunuksen ja teinkin sen lopulta irroitettavaksi, 
jotta sen saa pesuihin otettua pois.
Karvareunus kiinnittyy viidellä nepparilla huppuun.






Toivottavasti ei ole kovin kuraiset kelit silloin kun tätä takkia voi lämpötilojen puolesta pukea ylleen.
Ihan toppatakkina kun tämä ei taida mennä, tai ainakin sitten joutuu pukemaan paljon villaa alle.

-Minna-




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti