Voiko tytöillä olla liikaa takkeja?
Tämä takki syntyi samalla kaavalla kuin tämä perhostakki.
Vaaleanpunainen villakangas takista josta piti tulla itselle takki,
mutta se lensikin ufolaatikkoon josta pelastautui tähän.
Keijupuuvilla Michael Millerin kangasta muistaakseni Fabric.comista.
Kaulukseen ei riittänyt ehjää palaa villakangasta, joten keijut lensivät päällipuolellekin.
Vuorikankaaksi löytyi kaapin perukoilta sattumoisin saman sävyistä vihreää vuorikangasta kuin vihreät lehdet keijukankaassa.
Napit omista varastoista, osuivat nekin väreiltään kohdilleen keijupuuvillan kanssa.
Kevään ja viileämmän kesäkelin hienostelutakit ovat ehkä tässä,
jollei tämä äiti vielä intoudu jollain uudella idealla.
Pellavaista sitten seuraavaksi.
-Minna-
Sä olet NIIIIN takkimestari! Upea!
VastaaPoistaKiitos Hanna :-)!
PoistaIhana takki.
VastaaPoistaKiitos paljon Maj.
Poista